tag:blogger.com,1999:blog-32792392024015089972024-03-05T06:52:28.776+02:00Susan kirjastoSusa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.comBlogger338125tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-8686452924116317242012-06-30T12:33:00.000+03:002012-06-30T12:33:00.171+03:00Laulu punaisesta huoneesta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_3u-aZCt-JsJ76xVzwcqEK4OgwMZN1vZCCnctr0nKsVw4X8KqjQNO0i0WgwTJ29YVjrV_Lt5GN6voLyfozgl_81LoBWJiOkHTABJ8uKDX9XjwXIkdJkDG1Vrc8nQ5LYn3beGlPVM28g98/s1600/mikkanen.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh_3u-aZCt-JsJ76xVzwcqEK4OgwMZN1vZCCnctr0nKsVw4X8KqjQNO0i0WgwTJ29YVjrV_Lt5GN6voLyfozgl_81LoBWJiOkHTABJ8uKDX9XjwXIkdJkDG1Vrc8nQ5LYn3beGlPVM28g98/s200/mikkanen.JPG" width="126" /></a></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Raili Mikkanen on minulle tuttu nuortenkirjoistaan, jotka kertovat tunnetuista henkilöistä. Itse olen lukenut häneltä ainakin nuoresta Katri Valasta kertovan <i>Runokirjeen</i> sekä huumenuorista kertovan <i>Koukussa</i>, mutta aikuisten kirjat ovat tuntemattomampia. <i>Laulu punaisesta huoneesta </i>on historiallinen kirja, kuten useat muutkin Mikkaset, mutta historian lisäksi kirjassa on aimo annos rakkautta.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Eletään vuotta 1916. Annika on nuori tyttö, joka joutuu hoivaamaan sairasta äitiään. Vaihtelua elämään tuo Annikan tutustuminen kiinalaiseen Yaoon. Yao ei ole mikään unelmavävy, sillä hän on kiinalainen vanki, joka on useiden muiden vankien kanssa tuotu Annikan lähelle linnoitustöihin. Annika ja Yao tutustuvat ja, vastoin muiden ihmisten hyväksyntää, rakastuvat. Kirjan nimi tulee siitä, että he lukevat toisilleen ääneen kirjoja. Annika lukee Laulu tulipunaisesta kukasta -kirjaa ja Yao Punaisen huoneen unta. Kunnon rakkausromaanin tapaan Annikan ja Yaon välille syntyy hankaluuksia, jotka sitten voitetaan.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Kiinnostava kirja! Aihevalinta on erilainen, sillä enpä ole kuullut, että Suomessa olisi käytetty linnoitustöissä kiinalaisia vankeja. Vaikka tässä olikin paljon rakkauskirjallisuuden aineksia, ei historiallistakaan puolta hylätä. Kokonaisuus on historiallisesti varsin uskottava. Etenkin nuoren naisen elämää sata vuotta sitten kuvattiin hyvin. Ei ollut helppoa ei. Erityisesti tykkäsin siitä, että Yaon kautta näytettiin myös kulttuurin yhteentörmäyksiä ja valotettiin hieman elämää toisessa kulttuurissa. <i>Laulu punaisesta huoneesta </i>oli sutjakkaa lukemista ja kokonaisuus oli selkeä. Ainoastaan loppu lässähti minusta vähän. Spoilereiden välttämiseksi totean vain, että lopussa oli sellaisia tapahtumia, joita ei olisi tarvinnut olla niiden ennalta-arvattavuuden vuoksi.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Suosittelen tätä kirjaa kesäkirjaksi kaikille historiasta kiinnostuneille, jotka kaipaavat kesäänsä myös hitusen romantiikkaa.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Kirjan on lukenut myös <a href="http://leenalumi.blogspot.fi/2012/02/laulu-punaisesta-huoneesta.html" target="_blank">Leena Lumi</a>.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<i>4/5</i></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<i>Minerva 2012.</i></div>
<i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">272 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-52062403948313112362012-06-29T13:40:00.000+03:002012-06-29T13:40:59.047+03:00Paluu blogielämään + 2X11 vastausta<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Työ- ja opiskelukiireistä johtuen blogi jäi keväällä tauolle, mutta nyt kun sain lukuvuoden viimeisen tentin tehtyä ja tiedossa on lomailua ja gradun kirjoittamista ajattelin elvyttää blogini. Siirryn blogielämään pehmeällä laskulla vastaamalla <a href="http://sarankirjat.blogspot.fi/" target="_blank">Saran</a> ja <a href="http://kirjaintenvirrassa.blogspot.fi/" target="_blank">Hannan</a> antamiin kysymyksiin, jotka sain jo toukokuussa. Kiitoksia vaan molemmille.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Sara:</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<b>1. Lempikirjastosi?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Tykkään Kotkan pääkirjastosta. Valikoima on hyvä ja kirjat kiertävät nopeasti. Kirjastossa on usein myös ihanan rauhallista. Toinen suosikkini on pikkuruinen Karhuvuoren sivukirjasto Kotkassa. Kirjaston valikoimat ovat pienet, mutta kaikki sieltä noudetut varaukset ovat maksuttomia, minkä vuoksi vierailen siellä ahkerasti, vaikka käynti tietää usean kilometrin pyöräilymatkaa. Kirjastossa on myös aivan mahtava palvelu.<br />
<b>2. Mistä ostat pääasiassa kirjoja? Kirjakaupasta, verkkokaupasta, marketista antikvariaatista/kirpputoreilta vai joku muu?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Enimmäkseen teen hankintoja antikvariaateista ja kierrätyskeskuksesta, joskus myös kirpputoreilta, vaikka en yleensä löydä sieltä mitään. Ostan kirjat käytettynä, koska uudet kirjat ovat mielestäni turhan kalliita ja käytetyt kirjat raaskin laittaa helpommin kiertoon. Jos ostan uusia kirjoja, ostan ne netistä tai joskus marketista. Kirjakaupoissa vierailen vain alennusmyyntien aikaan, koska täällä ei kuin Suomalainen, jossa on kalliit hinnat ja huonot valikoimat.<br />
<b>3. Sinulle tärkeä nuortenkirja?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Ehkäpä <i>Anne Frankin päiväkirja</i>, joka teki suuren vaikutuksen nuorena. En tosin tiedä lasketaanko sitä nuortenkirjaksi.<br />
<b>4. Pelottavin kirja, jonka olet lukenut?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
En lue juurikaan pelottavia kirjoja, mutta Sari Näreen ja Jenni Kirveen <a href="http://susankirjasto.blogspot.fi/2011/04/ruma-sota.html" target="_blank">Ruma sota</a> ei ollut järkevää luettavaa ennen nukkumaanmenoa.<br />
<b>5. Lempirunosi?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Ei tule mieleen, luen tosi vähän runoja. Tai muistuupas sittenkin: </div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
"minä rakastan sinua<br />
niin kuin vierasta maata<br />
kallioita ja siltaa<br />
niin kuin yksinäistä iltaa joka tuoksuu kirjoilta". En muista miten runo jatkuu enkä jaksa etsiä sitä mistään. Runo on muistaakseni Saarikoskea.<br />
<b>6. Minkä elokuvan, joka pohjautuu kirjaan olet katsonut viimeksi?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Himoshoppaajan salaiset unelmat tai Piiat.<br />
<b>7. Minkä kirjan maailmaan haluaisit uppoutua niin, että olisit siellä mukana "oikeastikin"?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Hmm... Ehkä Hovimäki-kirjat. Historia kiinnostaa.<br />
<b>8. Mieluisin vuorokauden aika lukea?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Viikonloppuaamuisin sängyssä, kun on nukkunut tarpeeksi mutta haluaa vielä jäädä sänkyyn loikoilemaan. Iltaisinkin tykkään lukea, mutta usein olen niin väsynyt, että nukahdan äkkiä kirja kädessä.<br />
<b>9. Kesäkirjasi?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Enni Mustosen kirjat. Olen jo useamman vuoden ajan toivonut, että <i>Tuulen viemästä </i>tulee kesäkirjani, sillä olen jo ainakin kolmen kesän ajan suunnitellut lukevani sen - turhaan. Tänä kesänä en ainakaan ehdi lukea sitä, joten kaikki siirtyy taas ensi kesään:)<br />
<b>10. Mitä luet juuri nyt?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<i>Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike.</i><br />
<b>11. Seksikkäin fiktiivinen kirjan henkilö? Perustelut! </b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Kamalan vaikeita kysymyksiä olet Sara keksinyt:) Sanotaan vaikka että Pekka Koivu, Maria Kallion työkaveri. Koivu on aika lähellä ihannemiestäni: iso, vaalea, kiltti ja kunnollinen.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Seuraavaksi Hannan kysymykset:</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<b>1. Minkä kirjan maailmaan haluaisit uppoutua niin, että olisit siellä mukana "oikeastikin"?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Hovimäki-kirjat.<br />
<b>2. Koska ja miten opit lukemaan?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
En muista tarkkaan miten opin lukemaan, mutta olin silloin kuusi. Vanhempani eivät uskoneet, että osaan lukea vaan luulivat minun lukevan kirjoja ulkomuistista. Ekaluokan alettua yllättyivät, kun opettaja kehui lukutaitoani.<br />
<b>3. Minkä elokuvavinkin antaisit sateiseen kevätiltaan?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Sateiseen kesäiltaan (joita ainakin täälläpäin on riittänyt) suosittelisin joko <i>Täällä pohjantähden alla </i>tai <i>Lukija</i>-elokuvaa.<br />
<b>4. Mikä on ollut paras tänä vuonna lukemasi kirja?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Berhard Schlinkin <i>Lukija</i>. Täällä hetkellä lukemani <i>Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike</i> kyllä kilpailee tästä tittelistä.<br />
<b>5. Minkä elokuvan, joka pohjautuu kirjaan olet katsonut viimeksi?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Piiat tai Himoshoppaaja.<br />
<b>6. Mikä oli ensimmäinen kirja, jonka muistat lukeneesi</b>?</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Joku kuvakirja, varmaankin <i>Pupu Tupuna</i>.<br />
<b>7. Mikä on ahdistavin kirjamuistosi?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Kun ala-asteella pakkoluetutettiin kaikilla <i>Ronja Ryövärintytär</i>. Kirjassa ei ollut vikaa, mutta se oli kamalaa kun kirjaa ei saanut lukea omaan tahtiin vaan annettiin sivut, jotka tunnin aikana piti lukea. Eteenpäin ei saanut mennä, mikä oli tuskaa nopealle lukijalle.<br />
<b>8. Ketkä kuusi fiktiivistä henkilöä kutsuisit päivälliselle?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Maria Kallio on kiinnostava henkilö, <i>Seitsemän veljeksen </i>Aapon kanssa voisimme puhua (kinastella) ihannenaisesta, <i>Täällä pohjantähden alla </i>-kirjan Otto Kivivuori voisi olla mukavan sympaattista seuraa ja räätäli Aadolf Halmeen kanssa voisi keskustella vakavasti. Muumimamma voisi tulla kertomaan niksejä kodinhoitoon ja ruuanlaittoon liittyen. Väinämöinen voisi olla muuten vaan mukava tavata.<br />
<b>9. Mitä luet juuri nyt?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<i>Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike</i>.<br />
<b>10. Luetko kirjan joskus loppuun vain siksi, että voit kirjoittaa siitä blogiisi?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
En.<br />
<b>11. Jos et kirjoittaisi kirjablogia, niin mikä muu aihe jaksaisi pitää mielenkiintosi bloggaamisen parissa?</b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Ei ainakaan oma elämä:) Matkustelu voisi olla yksi aihe, mutta se tarkoittaisi sitä, että blogiin ei vuodessa kovin montaa postausta tippuisi.<b></b></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<b><br /></b></div>
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tässäpä nämä. Lähiaikoina on luvassa miniarvioita lukemistani kirjoista, mutta ennen sitä kaikille lokoisaa viikonloppua!</span><b><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"> </span></b>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com9tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-19609822880293097812012-05-03T22:16:00.001+03:002012-05-03T22:17:45.537+03:00Juonittelevien jumalten kaupunki<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7MEB_UpAsGzQluccvbvxr9uFN0G4Wt2YRhV4X9AJHRCFiezCjX03jdw9tU95UHClkGIp8QH3jg7YPHz0O1nzVsl7qWmSyMXtJQ4CmI-stvWJfmqajdIqe5ogprWJE05O5RkhkdR_SqFKY/s1600/jumalten+kaupunki.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7MEB_UpAsGzQluccvbvxr9uFN0G4Wt2YRhV4X9AJHRCFiezCjX03jdw9tU95UHClkGIp8QH3jg7YPHz0O1nzVsl7qWmSyMXtJQ4CmI-stvWJfmqajdIqe5ogprWJE05O5RkhkdR_SqFKY/s200/jumalten+kaupunki.JPG" width="161" /></a></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
Joskus voi kirjoittaminen olla hankalaa. Olen yrittänyt kirjoittaa jo kahdesti arviota Lea Edwardsin <i>Juonittelevien jumalten kaupungista</i>, mutta kummallakin kerralla teksti on julkaisuvaiheessa kadonnut johonkin bittiavaruuteen enkä tallennuksesta huolimatta ole sitä löytänyt. Toivottavasti kolmas kerta sanoo toden...</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<i>Juonittelevien jumalten kaupunki </i>on Lea Edwardsin neljäs kirja ja ensimmäinen fiktiivinen teos. Kirja sijoittuu Kreikkaan ja sen päähenkilö on jo varttuneempaan ikään ehtinyt Leena, joka on tutustunut menevään liikemies-Harryyn, avioitunut ja muuttanut tämän kanssa Ateenaan. Sopeutuminen uuteen maahan ja elämään kotirouvana miehen matkustellessa maasta toiseen ei ole kovin helppoa, vaikka Leena saakin paikallisista nopeasti tuttavia. Harryn työmatkojen aikana yksinoleminen uudessa paikassa ei ole helppoa, varsinkin kun asunto on niin kylmä, ettei mikään vaatemäärä ole kylliksi ja torakat kiusaavat. Kreikkalainen kulttuuri ja paikalliset ihmiset tekevät Leenan olon kotoisaksi, kuten myös Suomessa odottava tytär. Ja onneksi limppua voi leipoa myös Kreikassa. Eräänä päivänä Leena kohtaa torilla mystisen tumman naisen, joka liittyy Leenan elämään.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<i>Juonittelevien jumalten kaupunki </i>oli hurjan mielenkiintoinen lukukokemus, sillä se kertoi Kreikasta ja elämästä siellä asiantuntevasti. Asiantuntemus ei tosin ole mikään ihme, sillä Edwards on itse asunut Kreikassa, ja vaikka kirja onkin fiktiivinen, se perustuu hänen omiin kokemuksiinsa ja muistoihin. Vaikka Ateenaa kuvaillaankin paljon, ei teos ole mikään matkakirja vaan kertoo elämästä erilaisessa kulttuurissa ja sopeutumisesta erilaiseen elämään. Kirjassa kuvataan kulttuurien erilaisuutta realistisesti, joten tähän kirjaan kannattaa tutustua, jos haaveilee muutosta ulkomaille.</div>
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">
<br /></div>
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Teksti on sujuvaa ja sitä lukee mielikseen. Kirja on ohut, siinä on 161 sivua, mutta teksti on tiivistä enkä jää kaipaamaan mitään lisää, sillä kaikki oleellinen tulee sanottua. Mitään erikoisia juonikoukeroita kirjassa ei ole, vaan siinä kuvataan Leenan arkielämää Ateenassa, tuodaan esille Suomen ja Kreikan eroja sekä myös kreikkalaista tapakulttuuria esimerkiksi juhlien merkissä. </span><br />
<br />
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kokonaisuutena kirja on kiinnostava ja selkeä, jonka vahvuutena on Kreikan autenttinen kuvaus. Vaikkei maasta annettukaan yhtä silkoista kuvaa kuin matkatoimistojen esitteissä, minun matkakuumeni tämä kirja onnistui herättämään. Tekisi mieli lähteä matkalle Ateenaan, josta en aiemmin ole ollut kovin kiinnostunut. Lukiessani mietin tumman naisen tarpeellisuutta juonen kannalta. Kirja olisi ollut hyvä ilman tummaa naistakin. Tumman naisen tarina on kuitenkin perusteltua siinä mielessä, että sen avulla voi valottaa kreikkalaisten historiaa. Pisteet on vielä annettava kirjan nimestä, joka saa kirjan erottumaan edukseen. Vaikka romaanissa ei mitään erityisempiä juonitteluja ole, nimi saa kyllä uteliaisuuden heräämään.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">4-/5</span><br />
<br />
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kurkkaa myös <a href="http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/juonittelevien-jumalten-kaupunki/" target="_blank">Kirjavinkkien</a> ja <a href="http://marinkirjablogi.blogspot.com/2012/04/lea-edwards-juonittelevien-jumalten.html" target="_blank">Mari A:n </a>arviot. </span><br />
<br />
<i><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Nordbooks 2012. </span></i><br />
<i><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">161 sivua. </span></i><br />
<br />
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; font-size: x-small;">Ikkunat auki Eurooppaan -haaste: Kreikka</span>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-15929160076135502132012-03-22T11:07:00.000+02:002012-03-22T11:07:03.623+02:00100 X TBR<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Monissa blogeissa on julkaistu näitä listoja sadasta kirjasta, jotka haluaisi lukea ajan X kuluessa. Itsekin listahulluna väsäsin omani, vaikka en olekaan laittanut mitään aikarajoitetta sille, missä ajassa kirjat pitää olla luettu. Lähinnä koostan listan itselleni, että jos joskus lukeminen uhkaa loppua (mikä ei nyt näytä kovin todennäköiseltä) voin kaivaa täältä kiinnostavia kirjoja. Osa kirjoista on peräisin omasta kirjahyllystä, osa on kirjastosta ja osa sellaisia, jotka muuten vain haluan lukea.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><ol><li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Chimamanda Ngozi Adichien: Purppuranpunainen hibiskus</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sara Gruen: Vettä elefanteille</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kathryn Stockett: Piiat</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kate Morton: Paluu Rivertoniin</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Laura Honkasalo: Lumen saartama kahvila</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Jodi Picoult: Sisareni puolesta</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Julie Orringer: Näkymätön silta</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Jamie Ford: Hotelli Panama</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Rebecca Wells: Jumalaiset Jajasiskot</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Katy Gardner: Esther ja Gemma</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Miina Supinen: Liha tottelee kuria</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sirpa Kähkönen: Jään ja tulen kevät</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sirpa Kähkönen: Lakanasiivet</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sirpa Kähkönen: Neidon kenkä</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Virpi Hämeen-Anttila: Alastonkuvia</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Annamari Marttinen: Mistä kevät alkaa</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Torey Hayden: Tiikerilapsi (ja muitakin)</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Margaret Mitchell: Tuulen viemää</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Richard Yates: Revolutionary Road</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Hilkka Ravilo: Kuin kansanlaulu</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Hilkka Ravilo: Pahan tytär</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Michael Ondaatje: Englantilainen potilas</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Thomas Keneally: Schindlerin lista</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Jeffrey Eugenides: Virgin Suicides</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Mende Nazer: Orja</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Marianne Käckö: Tapa minut äiti!</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Herbjorg Wassmo: Lasi maitoa, kiitos</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Mary Ann Shaffer ja Annie Barrows: Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Laila Hietamies: Vienan punainen kuu</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kaari Utrio: Eevan tyttäret</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anja Kauranen: Sonja O.</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Minna Canth: Työmiehen vaimo</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kjell Westö: Missä kuljimme kerran</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Ulla-Lena Lundberg: Marsipaanisotilas</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Maria Jotuni: Huojuva talo</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Mika Waltari: Sinuhe Egyptiläinen</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Juhani Aho: Papin rouva</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Jane Austen: Järki ja tunteet</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Emily Brontë: Humiseva harju</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sue Monk Kidd: Mehiläisten salaisuudet</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Susan Abulhawa: Jeninin aamut</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Ian McEwan: Sovitus</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Elif Shafak: Rakkauden aikakirja</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Chris Cleave: Little Been tarina</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Arhur Golden: Geishan muistelmat</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">John Boyne: Tarkoin vartioitu talo</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Daphne Kalotay: Bolsoin perhonen</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Juhani Aho: Yksin</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Virginia Woolf: Mrs. Dalloway</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">L.M. Montgomery: Sininen linna</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Monica Fagerholm: Ihanat naiset rannalla</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Lionel Shiver: Poikani Kevin</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Lionel Shiver: Kaksoisvirhe</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Geraldine Brooks: Kirjan kansa</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anna Kortelainen: Virginie</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Vilja-Tuulia Huotarinen: Valoa, valoa, valoa</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Mary Shelley: Frankenstein</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Aino Kallas: Sudenmorsian</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Antoine da Saint Exupery: Pikku Prinssi</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Joyce Carol Oates: Kosto: Rakkaustarina</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Muriel Barbery: Siilin eleganssi</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Gustave Flaubert: Rouva Bovary</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Henrik Ibsen: Nukkekoti</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Lisa See: Lumikukka ja salainen viuhka</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Stephenie Meyer: Houkutus</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anne B. Ragde: Berliininpoppelit-trilogia</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Reino Lehväslaiho: Rintamalotat</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Khaled Hosseini: Leijapoika</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Arno Kotro: Sanovat sitä rakkaudeksi (kesken)</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Eeva Kilpi: Talvisodan aika (ja muutkin osat)</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">David Nicholls: Sinä päivänä</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Claudie Gallay: Tyrskyt</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kamila Shamsie: Kartanpiirtäjä</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Hannu Mäkelä: Nalle ja Moppe</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Joanne Harris: Pieni suklaapuoti</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anne Frank: Salaisen siiven tarinoita</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Aravind Adiga: Viimeinen mies</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Philippa Gregory: Valkoinen kuningatar</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kaari Utrio: Oppinut neiti</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Johanna Adorján: Rakkaudessa erottamattomat</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Alyson Richman: Van Goghin viimeinen rakkaus</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Nadeem Aslam: Elävältä haudatut</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Laila Hirvisaari: Minä, Katariina (kesken)</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Donald Spoto: Grace Kelly -- Seurapiirien kuningatar</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Ayaan Hirsi Ali: Pakomatkalla</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anja Kauranen: Pelon maantiede</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sharon Osbourne: Täysillä. Omaelämäkerta</li>
<li style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Vikas Swarup: Slummien miljonääri</li>
<li><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Mark Logue: Kuninkaan puhe</span></li>
</ol>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-44604935143082394732012-03-21T20:31:00.000+02:002012-03-21T20:31:39.985+02:00Tarhapäivä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgD5jXpJxzVLLo4OjZC_9yYxZajZSOgmJUvp9ELInYb-EWPNxyBHtoXyvStfP9WTqMt9MJWTJPS2iIwgPm-gYy3vmVgmUZZMmZi3J3vCH5K167xFzsvPMYvZDQw5S7GNwKAaPpY6bNKAgZG/s1600/tarhapv%C3%A4.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgD5jXpJxzVLLo4OjZC_9yYxZajZSOgmJUvp9ELInYb-EWPNxyBHtoXyvStfP9WTqMt9MJWTJPS2iIwgPm-gYy3vmVgmUZZMmZi3J3vCH5K167xFzsvPMYvZDQw5S7GNwKAaPpY6bNKAgZG/s200/tarhapv%C3%A4.JPG" width="155" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kyllä tätä on odotettukin, nimittäin Eve Hietamiehen uutta kirjaa <i>Tarhapäivä. Tarhapäivä </i>on jatkoa muutaman vuoden takaisille <i>Yösyötölle</i>, jossa seurattiin toimittaja Antti Pasasen selviytymistä pienen Paavo-vauvan yh-isänä. Nyt vauvasta on kasvanut viisivuotias reipas poika, mutta yhä edelleen Antti joutuu arvioimaan isyyttään ja onnistumistaan siinä. Paavon äiti Pia ei ole kuvioissa mukana muuten kuin tuottamalla kerta toisensa jälkeen pettymyksiä Paavolle. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Ihan yksin Antin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä hiekkalaatikolta matkaan tarttunut Enni Terttu-tyttärineen on edelleen vahvasti mukana. Heti kirjan alussa Antti joutuukin melkoisen ongelman eteen, kun selviää, etteivät hänen tunteensa Enniä kohtaan olekaan pelkästään kaverilliset. Romanttiselle haihattelulle ei kuitenkaan jää tolkuttomasti aikaa, sillä Terttu muuttaa olosuhteiden pakosta Pasasten poikamiesboksiin. Tertun kanssa Antti sujahtaa kokonaan uuteen maailmaan: sellaiseen, jossa on erikseen tyttöjen ja poikien lääkkeet, rokkimekkoja, isopäisiä pehmoeläimiä, tanssitunteja ja jokaisella tavaralla oma nimensä. Antti saa alkukankeuksien jälkeen huomata oppineensa Tertulta paljonkin uutta.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kun sain <i>Tarhapäivän </i>käteen ihmettelin, miten pikkulapsiarjesta saa yli 400 sivua tekstiä ilman että se alkaa tuntua puisevalta. Helposti. Kirjassa kuvataan paljon lapsiperheelle tuttuja rutiineja: aamupalaa, tarhamatkaa, leikkimistä, ostoksilla käymistä, iltapalaa, -pesua ja -satua, mutta usein rutiineihin liittyy jokin huvittava kommellus, esimerkiksi kauppareissulla porukka tekee katoamistemppuja yksi kerrallaan. Kirjaa lukiessani sainkin nauraa hekottaa monta kertaa ääneen. Tykkäsin erityisesti siitä, ettei Anttia kuvata minään superisänä, vaan tavallisena tallaajana. Usein kun nimittäin törmää siihen, että lapsestaan huolehtivasta isästä tehdään joku yli-ihminen ja kaikki tavallisetkin arjen askareet miehen tekemänä saavat osakseen ylpeää hymistelyä: "kato, se vei lapsen hammaslääkäriin".<br />
<br />
Hietamies taitaa mutkattoman kerronnan ja puhekielinen teksti sopii hyvin rempseän Antin tarinaan: moneen kertaan tekstissä päräytellään miehekkäitä perkeleitä ja moneen otteeseen Antti myös komentaa lapsia "pitämään turpansa kiinni". <i>Tarhapäivä </i>on kokonaisuutena mahtava ja nopealukuinen kirja. Perheenäidit ja -isät löytävät kirjasta paljon samaistuttavaa, mutta kirjassa on tuttuja juttuja niillekin, joilla omia lapsia ei ole. Ainakin <i>Tarhapäivästä </i>kävi ilmi lasten tämänhetkiset suosikkilelut.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Jos <i>Yösyöttö </i>aiheutti lapsettomalle sinkkunaiselle lieviä kammoväristyksiä realistella pukluarkikuvauksella, herätti <i>Tarhapäivä </i>orastavaa vauvakuumetta: kaikkien kaupparaivareiden ja uhmakohtausten jälkeenkin on olemassa se toinenkin, ihanampi, puoli.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Katso myös <a href="http://kirjojenkeskella.blogspot.com/2012/03/tarhapaiva.html" target="_blank">Maijan</a>, <a href="http://jarjellajatunteella.blogspot.com/2012/02/eve-hietamies-tarhapaiva.html" target="_blank">Susan</a> ja <a href="http://ammankirjablogi.blogspot.com/2012/03/eve-hietamies-tarhapaiva.html" target="_blank">Amman</a> arviot. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">5/5</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Otava 2012</i></div><i><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">446 sivua.</span></i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-61172052467288806762012-03-19T21:36:00.000+02:002012-03-19T21:36:16.106+02:00Puolinainen<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxIRlJmiODvDBsuy0ag6O0QZ49wSe5200mX87n71mqpUytpMgK1EGS6JyYnH7uNducC_oJJtGPwfSzAq2zz00OFbfiqzXV1ytD1pdunjOxnp_rHo14ZGznL9xPlVwBrJGTjkrCJIMOwX22/s1600/puolinainen.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxIRlJmiODvDBsuy0ag6O0QZ49wSe5200mX87n71mqpUytpMgK1EGS6JyYnH7uNducC_oJJtGPwfSzAq2zz00OFbfiqzXV1ytD1pdunjOxnp_rHo14ZGznL9xPlVwBrJGTjkrCJIMOwX22/s200/puolinainen.JPG" width="150" /></a></div><span style="font-family: Arial;"> Eve Hietamies on yksi suosikkikirjailijoistani, joka tosin julkaisee kirjoja turhan harvoin. Odotellessani uutta <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Tarhapäivä</i>-romaania kaivoin hyllystä Hietamiehen vanhempaa tuotantoa olevan lapsettomuutta käsittelevän <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Puolinainen</i>-romaanin. Olen lukenut kirjan jo aiemmin, mutta halusin palata siihen uudestaan.</span></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><br />
</div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Puolinainen </i>kertoo marketissa työskentelevästä Ilonasta ja tämän puolisosta, hanoja myyvästä Iivarista. Ilona ja Iivari rakastavat toisiaan ja kaikki on hyvin, enää puuttuu vain lapsi, tyttö tai poika, jolla on äitinsä siniset silmät ja neliskanttinen pottuvarvas tai isänsä villit kiharat ja isot kädet. Ilona tulee raskaaksi kuin kello, mutta raskaudet päättyvät aina keskenmenoon. Kirjassa tapahtumat kerrotaan Ilonan näkökulmasta ja välillä muistellaan aiempia keskenmenoja sekä seurataan Ilonan viidettä raskautta.</span></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><br />
</div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Puolinainen </i>on kiinnostava ja erilainen kirja lapsettomuudesta, sillä keskenmenoista puhutaan harvoin. Mietin, miten kestää järjissään sitä, että raskaus toisensa perään päättyy keskenmenoon heti kun uutisesta ehtii iloita. Ilonankin päässä pyörii tunteiden sekamelska: neljän keskenmenon jälkeen osaa varautua siihen, että pian Kone alkaa taas toimia ja tekee tyhjäksi kaikki ne haaveet ja suunnitelmat, joita Ilona ja Iivari ovat tulevaisuuteen ladanneet. Ja kuitenkin jossain on vielä jäljellä Toivo.</span><br />
<br />
<blockquote class="tr_bq"><blockquote class="tr_bq"><span style="font-family: Arial; font-size: x-small;">-- Kuinka sä voit?</span><br />
<span style="font-family: Arial; font-size: x-small;">-- Hyvin.</span><br />
<span style="font-family: Arial; font-size: x-small;">-- Entäs se pikkuinen?</span><br />
<span style="font-family: Arial; font-size: x-small;">Ilona vilkaisee syrjäkarein Iivaria. -- Älä kiinny siihen liikaa. Se tulee ulos.</span><br />
<span style="font-family: Arial; font-size: x-small;">-- Mitä jos...</span><br />
<span style="font-family: Arial;"><span style="font-size: x-small;">-- Ne tulee aina ulos.</span></span></blockquote></blockquote><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Lapsettoman Ilonan </span><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">lisäksi kirjassa on sivuhenkilöinä muita eri elämäntilanteessa olevia naisia: on paras ystävätär, joka on lapseton sinkku, sisko, joka on helisemässä pienten kaksosten kanssa ja työkaveri, joka ei lukuisista yrityksistä huolimatta raskaaksi. Lisäksi Ilonan työpaikassa marketin takahuoneessa naiset käyvät läpi monenlaisia tuntemuksia ja ajatuksia liittyen lapsettomuuteen ja naiseuteen. Tätä keskustelua työkavereiden kesken kuvataan kirjassa hyvin paljon ja muutenkin kirjassa on (aiheesta johtuen) paljon naisten keskinäisiä keskusteluja ja pohdintoja.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Puolinainen </i>oli ripeää luettavaa ja tykkäsin Hietamiehen tavasta kertoa tarinaa pilke silmäkulmassa; tyylissä on paljon samaa kuin Härkösessä, sillä vakavista asioista kirjoitetaan vähemmän vakavasti. Aiheen henkilökohtaisuus oli hyvin aistittavissa kirjassa ja se teki lukukokemuksesta onnistuneen. Jaksan myös ihastella henkilöhahmoja, sillä on kiva että kirjassa seikkailee välillä rehellinen kaupankassa akateemisesti koulutettujen henkilöiden sijaan. Pari miinusta kirjassa kuitenkin on: pelkkä lapsettomuus- ja keskenmenoaihe on liian vähän kolmesataa<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; font-size: small;">s</span></span><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; font-size: small;">ivuiseen, joten toistoa tulee väkisinkin ja se turhauttaa välillä. Varsinkin monet unikohdat, joissa Ilonan keskustelee Pelon kanssa, toistuvat turhan usein</span>. <span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kokonaisuutena kirja oli kuitenkin onnistunut ja toimi hyvin uudelleen luettunakin.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">4+/5</span><br />
<br />
<i><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Otava 2002.</span></i><br />
<i><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">318 sivua. </span></i></div>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-3157004324001320442012-03-08T22:08:00.000+02:002012-03-08T22:08:37.884+02:00Sisar<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://wpyadmin.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/18/7F/BD/sisar.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="200" src="https://wpyadmin.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/18/7F/BD/sisar.jpg" width="128" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Gummerus</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br />
</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br />
</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br />
</td><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br />
</td></tr>
</tbody></table><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Rosamund Luptonin <i>Sisar </i>on ollut esillä useissa blogeissa lyhyen ajan sisään, mutta ajattelin kuitenkin kirjoittaa omat mietteeni ylös. Kirja päätyi minulle luettavaksi sattumalta enkä oikeastaan odottanut kirjalta mitään, kun aloin lukea sitä. Heti ensimmäisiltä sivuilta kirja kuitenkin tempaisi minut mukaansa enkä malttanut laskea kirjaa käsistäni. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Paljon en viitsi kirjan juonesta paljastaa, mutta jotain sentään alkutapahtumista. Kirjaa kertoo kahdesta sisaresta, ja koko kirja onkin toisen sisaren kirje toiselle. Beatrice ja Tess ovat erottamattomat siskokset, jotka pitävät toisiinsa tiiviisti yhteyttä, vaikka Bee asuu Yhdysvalloissa ja Tess Englannissa. Bee joutuu palaamaan yllättäen Englantiin, kun kuulee pikkusisaren kadonneen. Bee on ymmällään, sillä hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä, minne rakas pikkusisko on voinut kadota. Rakkaudesta siskoonsa Bee ryhtyy selvittämään Tessin kohtaloa.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Sisaressa </i>on yhdistetty mukavalla tavalla jännityskirjaa että perinteistä lukuromaania. Lopputulos on mukaansatempaava ja vähän jännittäväkin. Kirja myös pitää lukijan otteessaan melkoisen hyvin, tosin jos kirja eteni alussa reippaasti, puolessavälissä vauhti hyytyi ja kirja lojui yöpöydällä monta päivää ilman, että koskin siihen. 400 sivuiseksi kirjaksi tapahtumat tapahtuivat hivenen liian hitaasti varsinkin puolivälin paikkeilla ja rönsyilivät liikaa: turhia rönsyjä karsimalla kirjaan olisi saanut jäntevyyttä eikä lukija olisi ehtinyt pitkästyä. Loppu oli hyvä, sillä siinä asiat ratkesivat eikä se ollut myöskään yllätyksetön. Jännitystä pidettiin siis hyvin yllä ihan viime metreille saakka. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sisaruus on kirjassa keskeinen teema ja Lupton kuvaakin sisarusten välistä suhdetta kauniisti. Been tuntemukset Tessin katoamisen jälkeen tuovat mieleen Anna-Leena Härkösen kirjan <i>Loppuunkäsitelty</i>, jossa kerrotaan sisaren itsemurhasta. Kirjassa Bee siis muistelee tapahtumia kirjeessä ja puhuu välillä Tessille, välillä aviomiehelleen ja välillä asianajalleen. Muistelun lisäksi kirjassa on muutamissa kohdin Tessin ja Been toisilleen lähettämiä meilejä. Tämä kerrontatapa oli mukava ja erilainen, kuten myös koko kirjeeksi ajateltu romaani.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kokonaisuudessaan pidin kirjaa mukaansatempaavana ja viihdyttävänä kokonaisuutena, jota voin hyvin suositella viihdyttävää lukukokemusta kaipaavalle. Hyvyydestä huolimatta kirjassa ei kuitenkaan ole mitään sellaista erikoisen hienoa tai mieleenpainuvaa, että se jäisi pitkäksi aikaa mielen päälle pyörimään enkä hullaantunut siitä samalla tavalla kuin jotkut lukijat. Keskitasoa parempi <i>Sisar </i>kuitenkin oli.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Olen nyt laiska enkä linkitä tähän kuin <a href="http://ammankirjablogi.blogspot.com/2012/03/rosamud-lupton-sisar.html" target="_blank">Amman</a> arvion, mutta sieltä löytyy linkit muihinkin arvioihin.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">3+/5</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Alkup. nimi: Sister</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Gummerus 2012 </i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">402 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-23455719779604385592012-03-07T22:09:00.000+02:002012-03-07T22:09:42.484+02:00Kaunis sydän<div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZXGCz8kLJWp2Yuf2A6s_J5him0P3f1eeUtwPnJ6Y2s0qSv8FEHnQprXXUOwqOZoqa2L4iY6CWn9J9lBTTRfbg87FOLyIvyGd8Zui3x7cXmMARVJeuvJ-FbS40KJD7iDeHC-W19ZOs7JBF/s1600/kaunis+syd%C3%A4n.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZXGCz8kLJWp2Yuf2A6s_J5him0P3f1eeUtwPnJ6Y2s0qSv8FEHnQprXXUOwqOZoqa2L4iY6CWn9J9lBTTRfbg87FOLyIvyGd8Zui3x7cXmMARVJeuvJ-FbS40KJD7iDeHC-W19ZOs7JBF/s200/kaunis+syd%C3%A4n.JPG" width="131" /></a></div><span style="font-family: Arial;"><i> Noran ja Alician </i>myötä Cecilia Samartinista tuli uusi suosikkikirjailijani. Hänen ensimmäiseksi suomennettu romaaninsa Senor Peregrino oli minulla jo kesken, mutta uusin kirja <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kaunis sydän </i>vaikutti Peregrinoa kiinnostavammalta, joten Peregrino sai väistyä tämän tieltä.</span></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><br />
</div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Arial;">Cecilia Samartinin uusimmassa romaanissa <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kaunis sydän </i>liikutaan aiemmista kirjoista tutuksi tulleissa ympäristöissä: Etelä-Amerikassa, tällä kertaa El Salvadorissa, sekä Yhdysvalloissa. Kirjan päähenkilö on El Salvadorista sodan vuoksi pakoon lähtenyt ja viimein Kaliforniaan päätynyt Ana. Kirjassa liikutaan kolmessa eri ajassa: Anan lapsuudessa El Salvadorissa, varhaisissa Kalifornian vuosissa jolloin Ana työskenteli rikkaan perheen lapsenhoitajana sekä nykyisyydessä, jolloin Ana valvoo öitä kuolemansairaan rakastettunsa vierellä ja muistelee elämäänsä. Kaikkein eniten kirjassa kerrotaan tapahtumista amerikkalaisen perheen luona, jonne Ana päätyy luostarista. Perheessä ei ole kaikki kohdallaan ja varsinkin perheen rouvalla vanhemmuus ja monet muutkin asiat ovat pahasti hakusessa. Kovia kokenut Ana onnistuu kuitenkin voittamaan lasten rakkauden ja tuomaan perheeseen sellaista iloa ja valoa, jota perhe ei ole muuten kokenut. </span></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><br />
</div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Arial;">On vaikea sanoa kummastako kirjasta pidän enemmän: <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kauniista sydämestä</i> vai <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Norasta ja Aliciasta</i>. Vaikka molemmat kirjat kuvaavatkin Etelä-Amerikasta lähteneiden ja kovia kokeneiden naisten elämää uudessa maassa, ovat kirjat aika erilaisia. Minusta <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kaunis sydän </i>vaikuttaa paljon enemmän aikuiskirjalta kuin <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Nora ja Alicia, </i>sillä tässä päähenkilö on vanhempi. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kauniin sydämen </i>tarina oli jälleen kerran omaa luokkaansa, sillä se oli toisaalta julma kuvaus sodasta ja lapsuuden loppumisesta, toisaalta myös hyvin toiveikas, sillä siinä ei sorruttu turhia märehtimään kurjuutta. Tässä on myös Samartinin kirjojen paras puoli, positiivisuus. <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kauniin sydämen </i>henkilöt olivat kiinnostavia, varsinkin Anan palveluspaikan rouva oli hurjan kiinnostava henkilö, jolla tuntuu olevan pasmat hukassa ja vaikeuksia rakastaa lapsiaan. Samartinin psykoterapeutin ammatista on varmasti hyötyä, kun hän luonut kiinnostavia henkilöhahmoja. </span></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><br />
</div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><span style="font-family: Arial;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kaunis sydän </i>on yksi parhaimmista kirjoista ja kiinnostavimmista selviytymistarinoista, joita olen lukenut. Sujuvaa ja tapahtumarikasta, elävää tekstiä oli ilo lukea. Tämä kirja vain vahvistaa Samartinin paikkaa suosikkikirjailijoideni joukossa.</span></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><br />
</div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: Arial;">4½ / 5</span></i></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: Arial;">Alkup. nimi: Vigil</span></i></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: Arial;">Suom. Tiina Sjlevgren</span></i></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: Arial;">Bazar 2012</span></i></div><div class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0pt;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="font-family: Arial;">400 sivua.</span></i></div>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-10573039920856027742012-03-06T21:59:00.001+02:002012-03-06T22:01:05.948+02:00Kirottu Istanbul<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6xRK_tZFiZgqd-AJYTKvO63-Y5jJ2fKvl_I4n5FGowoC1N5k4teo9OB0u_CMWBnNub_ewy49WX3C6QVB2kJUP44-s9gEc0FtIGCgtoEuzf7WBAswIAS-PqyJcBxZbk-me0hSARzESHdl1/s1600/istanbul.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6xRK_tZFiZgqd-AJYTKvO63-Y5jJ2fKvl_I4n5FGowoC1N5k4teo9OB0u_CMWBnNub_ewy49WX3C6QVB2kJUP44-s9gEc0FtIGCgtoEuzf7WBAswIAS-PqyJcBxZbk-me0hSARzESHdl1/s200/istanbul.JPG" width="160" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Elif Shafakin vastikään ilmestynyt <i>Kirottu Istanbul </i>on ensikosketukseni naisen tuotantoon, muttei suinkaan viimeinen. Sen verran tämä kirja nimittäin vakuutti Shafakin kertojankyvyistä. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Kirottu Istanbul </i>tarjoilee henkilöitä ja tapahtumia moneen lähtöön, ehkä jopa vähän liikaakin, sillä aluksi olin ihan pää pyörällä ihmisistä, että kukakohan tämäkin oli. Vaikka loppua kohti pääsinkin hyvin henkilöistä kiinni, olen edelleen vakuuttunut, että muutamia ulkopuoliseksi jääneitä henkilöitä olisi voinut karsia, kuten erään henkilön verkkoystävät. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kirjassa linkittyvät yhteen sekä sukutarina että Turkin lähihistoria. Kirjan päähenkilö on istanbulilainen Asya, joka asuu naisten kesken; samaa huushollia asuttavat äiti, isoäiti, isoisoäiti ja Asyan täti. Miehiä ei näy mailla eikä halmein, sillä heitä vaivaa sukukirous. Ainoa elossa oleva miespuolinen sukulainen, Mustafa, asustaa varmuuden vuoksi Yhdysvalloissa, kaukana kirouksesta. Yhdysvalloissa asuu myös Mustafan armenialais-amerikkalainen tytärpuoli Amy, joka on kovasti kiinnostunut armenialaisista sukujuuristaan. Hän haluaa lähteä Turkkiin selvittämään Turkin ja Armenian välillä tapahtunutta kansanmurhaa, jota Turkki ei halua tunnustaa. Amy ja Asya kohtaavat, kun Amy muuttaa vierailun ajaksi asumaan Asyan perheen luokse. Vierailun aikana selviää monia asioista, kuten Asyan isän henkilöllisyys, joka on tarkoin varjeltu.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Hurja henkilömäärä olikin se ainoa miinus, jonka tälle kirjalle annan. Kirja oli kiinnostava kuvaus turkkilaisten elämästä, sillä en ole aiemmin lukenut turkkilaisista. Ei tämä ehkä ihan vastannut sitä kuvaa, joka minulla oli turkkilaisista; kirjassa naiset ryyppäävät ja harrastavat huolettomia irtosuhteita. Turkin ja Armenian välisestä konfliktista oli mielenkiintoista lukea; mielenkiintoiseksi asian teki se, että kirjailija sai tuomion kirjansa vuoksi - Turkissa kansanmurha on suuri tabu eikä siitä saa kirjoittaa. Elif Shafakin saama tuomio kuitenkin kumottiin myöhemmin. Kiinnostavan aiheen lisäksi tarinaa myös kuljetettiin hyvin eteenpäin, kieli oli helppolukuista ja kirjan luki myös mielenkiintoisen aiheen vuoksi nopeasti. Nautin lukiessani siitä, miten monipuolinen kirja on: mukana on sekä perheen historiaa että yleisemmin Turkin historiaa. <span style="font-size: x-small;">Pakko muuten mainita vielä loppuun, että olipa kiva lukea tiiliskiveä, joka on kirjoitettu tarpeeksi isolla fontilla. Yleensä vierastan paksujen (tai ohuempienkin) kirjojen lukemista, koska niissä on niin pientä pränttiä.</span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: small;">***Ikkunat auki Eurooppaan: Turkki*** </span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i><span style="font-size: small;">4½ / 5 </span></i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i><span style="font-size: small;">Alkup. nimi: The Bastard of Istanbul</span></i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i><span style="font-size: small;">Suom. Maria Erämaja</span></i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i><span style="font-size: small;">Gummerus 2012</span></i></div><i><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; font-size: small;">498 sivua. </span></i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-3548517643928957512012-02-01T10:00:00.001+02:002012-03-21T21:00:45.098+02:00Blogistanian Globalia 2011<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://kirjavakammari.blogspot.com/2012/01/blogistanian-globalia-2011_04.html" target="_blank">Karoliina</a> käynnisti blogissaan Blogistanian Globalia 2011 -äänestyksen, jossa on siis tarkoituksena valita 2-6 parasta vuonna 2011 käännettyä ulkomaista kirjaa. Luen tosi vähän ulkomaista kirjallisuutta ja vielä vähemmän uutuuksia, mutta sain kuitenkin valitua listalla muutaman kirjan.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">1. <b>Chris Cleave: Little Been tarina</b></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
En ole lukenut kirjaa kuin puoliväliin jonka jälkeen se piti palauttaa takaisin kirjastoon, mutta vakuutuin kyllä puolen välin aikana, että tässä on helmi kirja.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Monet muuta kirjabloggaajat ovat saaneet tämän luettua, joten tässä vaikkapa <a href="http://luminenomena.blogspot.com/2011/06/chris-cleave-little-been-tarina.html" target="_blank">Katjan </a>arvio. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">2. <b>Cecilia Samartin: Nora & Alicia</b></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Yksinkertaisesti ihana kirja, vaikkakin aihe ei ole kovin ihana. Yksi parhaimpia viime vuonna lukemiani kirjoja.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Oma arvio <a href="http://susankirjasto.blogspot.com/2011/12/nora-alicia.html" target="_blank">tässä</a>.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">3. <b>Julie Orringer: Näkymätön silta</b></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Vähän mietin, että voinko ottaa mukaan kirjaa, jota en ole itse lukenut, mutta olen kuitenkin lukenut kirjasta niin paljon hehkutuksia, että se ansaitsee päästä mukaan. Katso esim. </span><a href="http://luettuasaso.blogspot.com/2011/10/nakymaton-silta-julie-orringer.html" style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;" target="_blank">Sannan</a><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"> haltioitunut arvio.</span>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-56150591527153849872012-01-31T19:42:00.001+02:002012-01-31T20:17:18.664+02:00Tammikuun täytteet kirjahyllyyn<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Luulin jo tammikuun alussa, että pystyn välttämään kaikki kirjahoukutukset, kun alennusmyynneistä ei löytynyt kertakaikkiaan mitään kivaa, mutta luulo osoittautui kerta kaikkiaan vääräksi...</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Muutamat kirjabloggaajat ovat maininneet tehneensä kirjalöytöjä kierrätyskeskuksesta. Piipahdin tammikuussa Hesassa ja ajattelin uteliaisuuttani käväistä Hietalahden kierrätyskeskuksessa tutkimassa kirjahyllyt. Käynti ei tosiaankaan jää viimeiseksi, sillä tarjolla oli runsaasti siistejä ja -- mikä vielä tärkeämpää -- edullisia kirjoja. Valikoimaa oli runsaasti mm. Lehtolaisen, Härkösen, Hämeen-Anttilan ja Snellmanin/Kauarsen kirjoissa, sitten oli näitä pakollisia Orasia ja Hietamiehiä. Pokkareita oli myös hyvä valikoima. Itse tarjosin kodin seuraaville viidelle kirjalle:</div><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaHfGKQb-iDeoPvt_qNhn0KgkTsyw0fvpWF_O28ZyACpqnb_sIBZbRKdJ4OULl5dCZhuOJvZurUZ721JnC2ZB2x4Qhj8FgNqkQXjFT3r2mAKXEQRGibZtmYGcuyYMErhFSPW0xSw6C3zc0/s1600/kierr%C3%A4tys.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgaHfGKQb-iDeoPvt_qNhn0KgkTsyw0fvpWF_O28ZyACpqnb_sIBZbRKdJ4OULl5dCZhuOJvZurUZ721JnC2ZB2x4Qhj8FgNqkQXjFT3r2mAKXEQRGibZtmYGcuyYMErhFSPW0xSw6C3zc0/s320/kierr%C3%A4tys.JPG" width="320" /></a></div><br />
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Hinta ei tosiaankaan päätä huimannut, kun kovakantiset maksoivat 2€ ja pokkarit 1-1,50€. Suosittelen käymään tuolla kierrätyskeskuksessa, jos sielläpäin satutte liikkumaan; sinne löytää tosi helposti, koska se on vastapäätä kutosen ratikan päätepysäkkiä.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tammikuulle osuivat myös kirjaston poistomyynnit, joista tein seuraavat löydöt:</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1YCK8EDobYBl2snsXsJ-pE8pew4ek5t1Ge3zrFV3VS19BvfGTCE9kO5zbNhQBfwZvV2hegdh4mtGKXVo8ePLf733GpRsFwXNuTp8T6No9s_iDEg86y3bYdv_35K0NRZ1VkAVUHz0i3eSa/s1600/002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="252" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj1YCK8EDobYBl2snsXsJ-pE8pew4ek5t1Ge3zrFV3VS19BvfGTCE9kO5zbNhQBfwZvV2hegdh4mtGKXVo8ePLf733GpRsFwXNuTp8T6No9s_iDEg86y3bYdv_35K0NRZ1VkAVUHz0i3eSa/s320/002.JPG" width="320" /></a></div><br />
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kate Mortonin <i>Paluu Rivertoniin </i>olin tosi tyytyväinen, sillä olen halunnut lukea sen jo pitkään ja nyt sain sen omaan kirjahyllyyn vaivaisella eurolla. Kirja on kärsinyt pienen kosteusvarion, mutta on edelleen lukukunnossa. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Mitä näistä löydöistä suosittelette, mikä on vähemmän suositeltava?</span>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-55126655698804894212012-01-30T22:19:00.000+02:002012-01-30T22:19:02.012+02:00Aavikon kukka<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixuAk-w8wguVV2tH1KgN3NOdnBLn_y78ZHiRBAsztFUMV0mhlbxPUxjBCdQtPpo3hMidOAaIrCe9dUOVzW6nEG4yZ9cNSUDkwcM-THtBTg2nQabPmUJ5Dxsbn-FXFF9244hi0csRhuoH6X/s1600/aavikon+kukka.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixuAk-w8wguVV2tH1KgN3NOdnBLn_y78ZHiRBAsztFUMV0mhlbxPUxjBCdQtPpo3hMidOAaIrCe9dUOVzW6nEG4yZ9cNSUDkwcM-THtBTg2nQabPmUJ5Dxsbn-FXFF9244hi0csRhuoH6X/s200/aavikon+kukka.JPG" width="141" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tammikuu on sujunut tiiviisti työn merkeissä (missä on ne opettajien lyhyet työpäivät, joita oppilaat kadehtii?) ja lukeminen on ollut koko tammikuun ajan aivan olematonta. Yhden kirjan, joka on roikkunut jo pitkään lukulistallani sain kuitenkin luettua. Kirja on Waris Dirien <i>Aavikon kukka</i>, josta on tehty myös elokuva. Kirja kertoo Wariksen tarinan paimentolaistytöstä huippumalliksi ja siitä YK:n erityislähettilääksi.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kirjan alussa Waris on 13-vuotias paimentolaistyttö, joka elää perheineen Somalian aavikolla. Wariksen isä suunnittelee Wariksen naittamista 60-vuotiaalle miehelle, jotta saisi kameleita. Waris kauhistuu ajatusta ja yön pimeydessä hän karkaa. Waris pakenee ensin pääkaupunkiin Mogadishuun ja sieltä Lontooseen, jossa hän päätyy mutkan kautta malliksi. Wariksen elämässä tapahtuu kuitenkin mullistava käänne, kun hän menee muotilehden haastatteluun. Perinteisen "Paimenesta huippumalliksi" -haastattelun sijaan Waris kertoo siitä päivästä, joka muutti hänen elämänsä. Päivästä, jolloin hänet pikkutyttönä ympärileikattiin. Haastattelu saa pyörät pyörimään ja niin Wariksesta tuli YK:n erityislähettiläs, joka kiersi puhumassa silpomista vastaan. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tykkäsin kirjasta tosi paljon, sillä yksien kansien välissä oli monta tarinaa: paimentolaisen tarina, huippumallin tarina ja ihmisoikeuksien puolustajan tarina. Kirja on helppolukuinen, vaikka aihe ei ollut niitä helpoimpia; kuvaukset silpomisesta aiheuttivat fyysistä pahoinvointia. <i>Aavikon kukka </i>sopii siis hyvin luettavaksi myös niille, jotka eivät ole aiemmin innostuneet tositarinoista tai elämäkerroista: tässä on nyt helppo ja kiinnostava tarina, josta on helppo aloittaa. Katsoin samaan syssyyn myös kirjasta tehdyn elokuvan enkä voi olla ihmettelemättä kirja ja leffan välillä olevaa eroa. Elokuvassa Wariksesta oli tehty nössömpi, kun taas kirjan Wariksessa oli paljon enemmän munaa. Taas se nähtiin, että kirja on elokuvaa parempi.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kirjan ovat lukeneet myös <a href="http://luettuasaso.blogspot.com/2010/11/aavikon-kukka.html" target="_blank">Sanna</a> ja <a href="http://rakkausrasia.blogspot.com/2012/01/aavikon-kukka.html" target="_blank">Janninna</a>. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Psst. Tammikuu (vaikka se on kohta ohi) on uudistumisen aikaa, joten tämäkin blogi kokee pienen uudistumisen, sillä tästä lähtien annan kirjoille arvosanan välillä 0-5. Tai käytännössä tuo menee välillä 1-5, nollakirjoja en edes lue loppuun. Jossain vaiheessa yritän arvioida myös kaikki vanhat kirjat, mutta siihen voi mennä vielä jonkin aikaa.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Psst2. Tällaisia muutaman viikon taukoja saattaa tulla vielä lisääkin työkiireistä johtuen, mutta täällä siis ollaan edelleen eikä blogia ole missään tapauksessa tarkoitus lopettaa =)</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">***Kirja on ensimmäinen suoritus Lue kirja, katso leffa -haasteeseen***</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>4/5 </i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Alkup. nimi: Desert Flower.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Kustantaja: WSOY</i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"> 2010.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-27977125062147767262012-01-04T22:44:00.000+02:002012-01-04T22:44:01.226+02:00Haastava blogivuosi 2012<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Vuosi on vasta aluillaan, mutta minäpäs olen jo haastanut itseni mukaan ties kuinka moneen kirjahaasteeseen. Olen haastehullu ja rakastan suunnitella haastekirjalistoja. Fiilislukijana monet haastekirjat jäävät tietysti kiinnostavampien kirjojen jalkoihin ja haasteet jäävät kesken. Tietysti haasteet ovat vain hauskoja leikkejä eivätkä mitään kuolemanvakavia, mutta siitä huolimatta minua kismittää vietävästi, jos en saa kirjoja luettua=D</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Viime vuonna monessa blogissa suoritettiin <b>Lue kirja, katso leffa -haastetta</b>, joka vaikutti niin kivalta, että päätin yrittää suorittamista tänä vuonna. Katson aika vähän elokuvia, joten toivon että haasteen myötä saisin katsottua enemmän leffoja. Kymmenen kirja-elokuva-paria vaikuttaa aika kunnianhimoiselta, joten olen tyytyväinen, jos saan viisi paria suoritettua. Viime vuonna blogeissa oli myös <b>10 klassikkoa -haaste</b>, johon itsekin osallistuin, mutta laihoin tuloksin. Haasteen idea on kuitenkin niin kiva, että ajattelin yrittää sitä uudestaan tänä vuonna, tosin ilman mitään kirjalistaa.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://morrenmaailma.blogspot.com/2011/12/itsenaisyyspaivan-haaste.html" target="_blank">Morre</a> julkaisi blogissaan <b>Kuusi kovaa kotimaista -haasteen</b>, jossa on tietysti tarkoitus lukea kuusi kotimaista kirjaa, jotka ovat pitkään roikkuneet lukulistalla, mutta joita syystä tai toisesta ei ole tullut luettua. Aluksi ajattelin, etten lähde tähän mukaan, mutta muutin mieleni. Luen enimmäkseen kotimaista kirjallisuutta, joten sen vuoksi haasteen ei pitäisi tuottaa vaikeuksia. Aina myös löytyy kirjoja, jotka ovat roikkuneet iäisyyksiä lukulistalla, joten nyt on hyvä tilaisuus korjata tuo "pitäis lukea" -ongelma.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tässä muutamia potentiaalisia kirjoja:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Minna Canth: Työmiehen vaimo</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Juhani Aho: Yksin</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Maria Jotuni: Huojuva talo</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anja Kauranen: Sonja O.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kjell Westö: Missä kuljimme kerran</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Elina Hirvonen: Että hän muistaisi saman</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
Yhtenä ikuisuustavoitteena on tutustua erilaisiin kirjailijoihin/kirjoihin/kirjallisuudenlajeihin ja tätä varten kehittelin <b>Kuukauden kirjateeman</b>. Kirjateema voi liittyä johonkin aiheeseen tai kirjallisuudenlajiin ja se vaihtuu kuukausittain. Tarkoitukseni on lukea ainakin yksi kuukauden kirjateemaan sopiva kirja. Tammikuun kirjateemaksi valitsin <i>Lämpimiin maihin</i>, joten aion lukea sellaisen kirjan, jonka tapahtumat sijoittuvat johonkin lämpimään maahan.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tämmöistä tässä vaiheessa. Näiden lisäksi jatkuu vielä oman kirjahyllyn lukemattomien kirjojen vähenemiseen tähtäävä <b>Aakkoshaaste</b>, joka tosin näyttää aika epätoivoiselta, kun työnnän kirjahyllyyn aina uusia kirjahankintoja. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Innolla odotan, mitä muita haasteita blogistaniassa vielä kehitellään:)</span>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com11tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-42738967938654060242012-01-02T10:00:00.041+02:002012-01-02T10:00:14.447+02:00Blogistanian Finlandia 2011<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://sbrunou.blogspot.com/2011/11/blogistanian-finlandia-2011.html" target="_blank">Salla</a> heitti haasteen, jossa kerätään listaa vuonna 2011 ilmestyneistä hyväksihavaituista kotimaisista kirjoista. Itse annan ääneni seuraaville kolmelle kirjalle:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">1. Miika Nousiainen: Metsäjätti</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Oma arvio löytyy <a href="http://susankirjasto.blogspot.com/2011/11/metsajatti.html" target="_blank">täältä</a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Muita arvioita on lukuisia, mutta tässä esim. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://ammankirjablogi.blogspot.com/2011/12/miika-nousiainen-metsajatti.html" target="_blank">Amma</a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://kirjakolo.blogspot.com/2011/11/nousiainen-miika-metsajatti.html" target="_blank">Kirjakolo</a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://kirjaintenvirrassa.blogspot.com/2011/10/miika-nousiainen-metsajatti.html" target="_blank">Hanna</a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">2. Katja Kettu: Kätilö</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://leenalumi.blogspot.com/2011/11/katilo.html" target="_blank">Leena Lumi</a> </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://luenjakirjoitan.blogspot.com/2011/12/katilo.html" target="_blank">Paula</a> </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://jaana-tlltoisenthdenalla.blogspot.com/2011/11/katilo.html" target="_blank">Jaana</a> </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://lukuhetket.blogspot.com/2011/12/katilo.html" target="_blank">Sonja</a> </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://hiirenkorviajamuita.blogspot.com/2011/10/katja-kettu-katilo.html" target="_blank">Joana</a> </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">3.Tuomas Kyrö: Kerjäläinen ja jänis</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://jarjellajatunteella.blogspot.com/2011/11/tuomas-kyro-kerjalainen-ja-janis.html" target="_blank">Susa</a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://kaikenvoilukea.blogspot.com/2011/11/tuomas-kyro-kerjalainen-ja-janis.html" target="_blank">Jori</a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://ammankirjablogi.blogspot.com/2011/10/tuomas-kyro-kerjalainen-ja-janis.html" target="_blank">Amma</a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><a href="http://morrenmaailma.blogspot.com/2011/09/tuomas-kyro-kerjalainen-ja-janis-2011.html" target="_blank">Morre</a></div>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-3722280589503235882011-12-31T21:46:00.001+02:002011-12-31T21:46:40.563+02:00Kirjavuosi 2011<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Nyt on aika laittaa kirjavuosi 2011 pakettiin. Ruutuvihkoni kertoo, että vuonna 2011 luin huikeat 131 kirjaa - määrä, jonka olen saavuttanut viimeksi lukiovuosina, kun sain lukea kesälomalla päivät pitkät. Merkittävää on, että tuossa kirjamäärässä ei ole yhtään kirjallisuudenopintoja varten luettuja kirjoja, mutta useita nopealukuisia lasten- ja nuortenkirjoja sekä useampikin tuttu ja turvallinen Enni Mustonen, joita luin kesän aikana. Tänä syksynä olen jostain syystä kärsinyt kirjoitusmotivaation puutteesta - tämän olen usein tuonut blogissanikin esille, joten aika paljon lukemiani kirjoja on jäänyt postaamatta. Yritän korjata tilannetta heti tammikuussa postailemalle vanhoja kirjoja tänne. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
Vuonna 2011 luin vanhaan tapaan enimmäkseen kotimaisia romaaneja, mutta ilahduttavasti myös tietokirjoja ja aiemmista vuosista poiketen nuortenkirjoja kului. Kirjablogin myötä olen alkanut seurata tiiviimmin erilaisia kirjapalkintoja ja olen lueskellutkin joitakin Finlandiaehdokkaita. Erikoisinta vuoden 2011 kirjoissa oli se, että luin paljon uutuuskirjoja. Uutuuskirjoissa en tyytynyt pelästään tuttuihin naamoihin vaan luin myös itselleni tuntemattomien kirjailijoiden kirjoja. Syytän tästä kirjablogeja, joista saan aina hyviä vinkkejä lukemisen arvoisista uutuuksista. Blogin myötä olen myös alkanut seurata kustantajien uutuusluetteloita tarkemmin. Uutuuskirjojen isoon määrään syksyllä vaikutti vielä sekin, että lähikirjastosta sai varata kirjoja ilman varausmaksua. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tänä vuonna tutustuin kahteen uuteen kirjailijaan: paljon hehkutettuun Ian McEwaniin, johon ihastuin <i>Sementtipuutarhan </i>myötä, sekä Cecilia Samartiniin, jonka <i>Nora & Alicia </i>on vahvasti ehdolla vuoden 2011 kirjaksi. McEwaniin tulen tutustumaan vielä ensi vuonnakin, sillä minulla on kesken paljon kehuttu <i>Rannalla</i>. Samartinin kimppuun odotan myös pääseväni ensi vuonnakin.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Haasteita</b></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Yllytyshylly kun olen osallistuin tänä vuonna moniin haasteisiin. Ikuisuusprojektini Aakkoshaaste tuli korkattua ja se etenikin, tosin vain yhdellä kirjalla. Ensi vuoden saldo on toivottavasti parempi. Vielä huonommin kävi kivan 10 klassikkoa -haasteen kanssa, jossa en päässyt alkua pidemmälle. Ei haasteiden kanssa kumminkaan aivan penkin alle menty, sillä sain suoritettua oman Lapsuuden suosikit -haasteeni sekä Karoliinan Siskoskirjat- ja Suomalaisen keskiluokan arki -haasteet, vaikkakin kahteen jälkimmäiseen luin enemmän tuttuja, jo aiemmin lukemiani kirjoja, kuin uusia. Aivan haasteköyhä ei uudesta vuodestakaan tule, sen verran monia kiinnostavia haasteita olen nähnyt.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Suosittuja kirjatekstejä</b></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Vilkaisin Bloggerin tilastoja (siirryin Google Analyticsiin vasta muutama kuukausi sitten, joten luotettavampia tietoja ei ole) ja sen mukaan vuoden 2011 viisi suosituinta kirjatekstiä olivat <i>Adoptiomatka</i>, <i>Veljen vaimo</i>, <i>3096 päivää</i> ja <i>Bagdadin prinsessa</i>. Selkeänä ykkösenä keikisteli itselleni yllätyksenä <i>Bridget Jones - elämäni sinkkuna</i>. On yllättävää, mutta myös mukavaa, että yli kymmenen vuotta sitten ilmestynyt kirja kiinnostaa edelleen ihmisiä. Muiden kirjojen kohdalla kiinnostavuus näyttää korreloivan sen mukaan mikä on ollut eniten esillä mediassa.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Susan vuoden 2011 kirjahuiput</b></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Vihdoin päästään itse asiaan eli omiin suosikkikirjoihin. Vaikka luin paljon hyviä ja mieleenpainuvia kirjoja, oli niiden joukosta kuitenkin helppo valita ne vuoden parhaimmat. Kaikki kirjat eivät ole ilmestyneet vuonna 2011, vaan joukossa on monia vanhempiakin kirjoja.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden odotetuin</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden pettymys</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden yllättäjä</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kari Häkämies: Rehelliseksi tunnettu</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden kaunein kirjankansi</b>:</div><div class="separator" style="clear: both; font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJHXz9beJS5g5XzyDo50r6UdpOadoltUbmVNd8tOI13ZUgl3We_ByJg-SV8T2wSVRYJSGjR9ue5WDeHfqfevfRTY1C-d7dLSK-6RAcP8T9HDA1Kz-nTO-ijK_c-RJAKG5QaM9DV0jI84rI/s1600/katoamisten+kirja.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJHXz9beJS5g5XzyDo50r6UdpOadoltUbmVNd8tOI13ZUgl3We_ByJg-SV8T2wSVRYJSGjR9ue5WDeHfqfevfRTY1C-d7dLSK-6RAcP8T9HDA1Kz-nTO-ijK_c-RJAKG5QaM9DV0jI84rI/s200/katoamisten+kirja.JPG" width="134" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Iida Rauma: Katoamisten kirja</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden lastenkirja</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Raili Mikkanen: Suomen lasten linnakirja</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden nuortenkirja</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Sisko Latvus: Kaukana omalta maalta</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden tietokirja</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anna Kortelainen: Eri kivaa!</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden tositarina</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anna Pihlajaniemi: Adoptiomatka</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden viihdekirja</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Annakaisa Iivari: Tyttöministeri</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Vuoden kirja</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Nora & Alicia</i>, <i>Adoptiomatka</i> sekä <i>Metsäjätti</i> kävivät tästä ankaraa taistoa, mutta voittajaksi selviytyi lopulta <i><b>Metsäjätti</b>.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tässä vielä top kolme kotimaisista ja ulkomaisista kirjoista:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Kotimaiset</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">1. Miika Nousiainen: Metsäjätti</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">2. Anna Pihlajaniemi: Adoptiomatka</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">3. Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b>Ulkomaiset</b>:</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">1. Cecilia Samartin: Nora & Alicia</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">2. Ian McEwan: Sementtipuutarha</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">3. Ros Wynne-Jones: Sade lankeaa</div><div style="color: purple; font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><b><br />
</b></div><b style="color: purple; font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kiitos tästä vuodesta ja railakasta, lukuelämysten täyttämää uutta vuotta kaikille!!</b>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-68574027617004074292011-12-31T13:35:00.001+02:002012-01-31T17:55:46.513+02:00Meidän Marikki<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-8KddG_v3bMBwpRUAJpJseAxZGr9Vs7nUuJ3ZQGEDFQJXBnAVmag-mx9d39cydMGdHMcLsru_QZxsRQUEQLZVom-EnTbTHl7iWh6nKAmlVjGNiLLzEJYrg8XLJfKraOlIVx8zFu_wYgld/s1600/marikki.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-8KddG_v3bMBwpRUAJpJseAxZGr9Vs7nUuJ3ZQGEDFQJXBnAVmag-mx9d39cydMGdHMcLsru_QZxsRQUEQLZVom-EnTbTHl7iWh6nKAmlVjGNiLLzEJYrg8XLJfKraOlIVx8zFu_wYgld/s200/marikki.JPG" width="132" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Astrid Lindgrenin kirjoja luettiin meille paljon silloin kun olin pieni. Siitä huolimatta Kesäkummun Marikki on jäänyt minulle vieraaksi, vaikka äitini vahvistikin, että kyllä Marikkia on meillä luettu. Ehkä se on vain jäänyt kivempien kavereiden, Vaahteranmäen Eemelin, Melukylän lasten ja Pukarikadun Lotan alle. Bongasin sattumalta kirjaston jouluhyllystä kirjan <i>Meidän Marikki</i> ja ajattelin ottaa sen mukaan verestämään hieman lapsuusmuistoja. <i>Meidän Marikki </i>sisältää kirjat <i>Marikki </i>ja <i>Marikki ja Kesäkummun tuikku</i>.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Marikki on pieni tyttö, joka asuu Kesäkumpu-nimisessä talossa. Marikilla on pikkusisko Liisa, joka ihailee etevää isosiskoaan kaikessa. Sitten on vielä äiti ja isä ja perheen kotiapulainen Alva. Naapurissa asuu Abbe Nilsson, poika jonka perhe on kovin erilainen kuin Marikin, sillä Abben isä juo eikä perheellä ole rahaa. Marikin päivät täyttyvät kaikesta hauskasta, kuten leikeistä Liisan ja muiden kanssa, vappukokolla käynnistä ja huviretkestä, joka sitten keskeytyy vihaisten sonnien takia. Hauskaa on, kun koko perhe pääsee pormestarinnan tanssiaisiin tai he saavat mennä Liisan kanssa Omenakummun maataloon. Liisa ja Marikki ovat erottamaton parivaljakko ja vielä ihanampaa on, kun <i>Marikissa ja Kesäkummun tuikussa </i>heille syntyy uusi pikkusisko, Kaisa. Ikävyyksiäkin sattuu välillä, kun koulussa Miia kiusaa, mutta Marikki kyllä keksii keinon Miian taltuttamiseksi.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Marikki-kirjat on helppo tunnistaa Lindgrenin kirjoista, sillä päähenkilö on tomera ja päättäväinen tyttö, joka on pohjimmiltaan herttainen ja hyväätarkoittava mutta onnistuu välillä sähläämään. Muistelen, että lapsena oli hauska kuunnella Lindgrenin kirjoja juuri siksi, että vaikka ensin sählättiin, kääntyivät asiat kuitenkin lopulta parhain päin. Marikin perheen kotielämä näytti aika vanholliselta, sillä isä oli töissä ja kotona oli äidin lisäksi kotiapulainenkin ja pyykkipäivinä avustamassa kävi vielä erillinen pyykkäri. Olisi hauska tietää, millaista ajankuvaa tässä eletään. Ei tämä kirja itselleni antanut mitään nostalgiapuuskaa isompaa, vaikka herttainen kirja tämä oli ja Ilon Wiklandin kuvitus oli hienoa, vaikka kirja mustavalkoinen olikin. Marikin ja Liisan keskinäistä touhuamista oli hauska seurata enkä voinut taas olla ajattelematta, että olisipa ollut lapsena kova juttu, jos minulla olisi ollut pikkusisko.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><br />
</span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">***Luin kirjat osana Lapsuuden suosikit- ja siskoshaasteita***</span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>3/5 </i><br />
<i>Alkup. nimi: Madicken / Madicken och Junibackens Pims</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Suom. Laila Järvinen / Kristiina Rikman</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>WSOY 2002. 6. painos.</i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">372 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-53447258241130518362011-12-31T12:47:00.002+02:002012-01-31T17:57:18.237+02:00Nora & Alicia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcnSpeMT4ML70v4ks_U1PR75OIpEZqRUIReaGNFQXursqcuNZlC_sik5MwkmJbj7mE9_ws6GyUjXYcGsUFLaTrhGQ5aK2CGd9qv57ozpHywvsgGV-q5HmPKLjX1Z0N9jMfn7tf1JeNqDhK/s1600/nora+%2526+alicia.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcnSpeMT4ML70v4ks_U1PR75OIpEZqRUIReaGNFQXursqcuNZlC_sik5MwkmJbj7mE9_ws6GyUjXYcGsUFLaTrhGQ5aK2CGd9qv57ozpHywvsgGV-q5HmPKLjX1Z0N9jMfn7tf1JeNqDhK/s200/nora+%2526+alicia.JPG" width="146" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tutkiskelin äsken paperista lukupäiväkirjaani ja huomasin, että Cecilia Samartinin ihana <i>Nora & Alicia </i>on jäänyt kokonaan postaamatta! Aikamoinen moka, kun ottaa huomioon sen, että kyseinen kirja on ehdolla koko kirjavuoteni parhaimmaksi kirjaksi.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Nora ja Alicia ovat varakkaan suvun nuoret tytöt, jotka elävät Havannassa 1950-luvun Kuubassa. Noran ja Alician päivät ovat huoletonta päivän paistetta, oleilua rannalla ja opiskelua nunnien koulussa. Sen päivän jälkeen, kun Fidel Castro astuu valtaan, mikään ei ole ennallaan. Tulee sisällissota, jonka seurauksena monet perheet, joukossa Noran perhe, pakenevat Yhdysvaltoihin. Alicia jää Kuubaan, mutta välimatkasta huolimatta nuoret naiset pitävät tiiviisti yhteyttä. Vuodet kuluvat, Nora on kotiutunut Yhdysvaltoihin, mutta siitä huolimatta mieli palaa vielä takaisin Kuuban lämpöön, valkoisille hiekkarannoille Alician luo. Kirja jakautuu kolmeen osaan: Kuubaan, Yhdysvaltoihin ja Havannaan.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Joskus on vaikea perustella sitä, miksi pitää jostain kirjasta - se vain on niin hyvä ettei sanotuksi saa. <i>Nora ja Alicia </i>on juuri sellainen teos. Minulle kirja oli täydellinen lukukokemus. Se oli hyvin kirjoitettu, sisällöltään kiinnostava ja kirjan henkilöt olivat mielenkiintoisia. Lukiessa tuli tunnelma, kuin olisin kävellyt Havannan aurinkoisilla ja lämpimillä kaduilla, niin aidosti Samartin kuvaa ympäristöä. Erityisesti tykkäsin kirjan valoisasta tunnelmasta, sillä vaikka siinä käsiteltiinkin synkkiä asioita, kuten sotaa ja kurjuutta, tarina ei missään vaiheessa mennyt kurjuudella mässäämiseksi. Lainasin kirjan alun perin siksi, että Kuuba tapahtumapaikkana oli kiinnostava; tiedot Castron aikaisesta Kuubasta perustuvat lähinnä koulun historiantunteihin, joten oli kiva lukea Kuubasta lisää. Cecilia Samartinista tuli tämän kirjan myötä yksi suosikkikirjailijoistani ja onneksi pääsen tutustumaan hänen tuotantoonsa pian lisää, sillä hyllyssäni odottaa <i>Senor Peregrino </i>ja keväällä Bazar julkaisee myös uuden Samartinin.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>4½/5 </i><br />
<i>Alkup. nimi: Broken Paradise ja Ghost Heart.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Suom. Tiina Sjelvgren.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Bazar 2011.</i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">390 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-25510018008116429212011-12-30T22:56:00.000+02:002011-12-30T22:56:09.782+02:00Lukutoukan vuosi 2011 -haaste<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kaimani heitti <a href="http://jarjellajatunteella.blogspot.com/" target="_blank">Järjellä ja tunteella -blogissa</a> Lukutoukan vuosi -haasteen. Teen vielä huomenna erikseen oman koosteen vuoden 2011 kirjoista, mutta halusin kuitenkin vastata myös tähän Susan haasteeseen.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä?</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Miika Nousiainen: Metsäjätti<br />
<br />
2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä?</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"> Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta<br />
<br />
3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken ? </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kira Poutanen: Rakkautta on the rocks<br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä?<br />
Anna Pihlajaniemi: Adoptiomatka</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten?</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Anna-Leena Härkönen: Onnen tunti<br />
<br />
6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja?<br />
Tämä oli vaikea kysymys, mutta sanotaan vaikka että Eeva Vuorenpään Arvet</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
7. Mikä kirja oli suurin pettymys?<br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi?<br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Ros Wynne-Jones: Sade Lankeaa</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä?<br />
Lubna Ahmad Al-Hussein: 40 raipaniskua</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa?<br />
Miika Nousiainen: Metsäjätti</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty?<br />
Miina Supinen & Anne Leinonen: Rautasydän voisi olla kiva nähdä komediana.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin?<br />
Ros Wynne-Jones: Sade lankeaa</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä?<br />
Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista?</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Claudie Gallay: Rakkaus on saari<br />
<br />
15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille?</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Essi Tammimaa: Paljain käsin</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"> </div><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"> Olipa vaikea keksiä vastauksia...:D</span>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-41938987063253993832011-12-30T21:25:00.001+02:002012-01-31T17:58:27.828+02:00Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIWr5kfc-w7uP145_Muu8a9uIJGozMBLir80-ibiqNWSL9VD-rjsKhVMN_7rrHg47-cdwtP9_wkn0MrvoBwpwKwr6G5mdzIgEF01FV-TRhl3F7PDbmVTuX5asRO43tY3M1tHB0yPq6fBgh/s1600/valkoista+pitsi%25C3%25A4.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgIWr5kfc-w7uP145_Muu8a9uIJGozMBLir80-ibiqNWSL9VD-rjsKhVMN_7rrHg47-cdwtP9_wkn0MrvoBwpwKwr6G5mdzIgEF01FV-TRhl3F7PDbmVTuX5asRO43tY3M1tHB0yPq6fBgh/s200/valkoista+pitsi%25C3%25A4.JPG" width="146" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Annamari Marttisen <i>Valkoista pitsiä, mustaa pitsiä </i>oli joskus vuosia sitten lempikirjojani, ei niinkään tarinan takia vaan Marttisen sujuvan kirjoitustyylin vuoksi. Olen lukenut muitakin Marttisen kirjoja, mutta mikään muista Marttisen kirjoista ei yllä tämän esikoisen tasolle.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Takakannen mukaan kirja kertoo <i>intohimoista, joiden suuntaa arki muuttaa</i>. Kerrankin takakannen kuvaus on osuva. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Inarin ja Antonin ympärille, jotka ovat aviopari. Eräänä kesäisenä iltana Inari ja Anton sattuvat seuralaisineen samaan paikkaan ja intiaaniprinsessa, Inari, lumoaa Antonin täysin. Inari ja Anton rakastuvat ja jättävät entiset kumppaninsa. Vuosia kuluu, Inari ja Anton menevät naimisiin ja pitsialusasut vaihtuvat pehmeisiin paituleihin, aamurakastelut leikkipuistoihin. Yhtenä aamuna Anton sitten havahtuu siihen, että he ovat Inarin kanssa paiskautuneet kilometrien päähän toisistaan. Eräänä päivänä Anton kohtaa nuoren ja raikkaan opiskelijatytön, joka tuntuu kovin virkistävältä nuutuneen Inarin jälkeen. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Marttinen ei kuvaa lapsen saamista ja äitiyttä mitenkään ihannoiden vaan antaa tulla paitulintäytteistä arkirealismia oikein täyslaidallisen. Lapsettomana luin kuvauksia lapsiperhearjesta lievän inhotuksen vallassa ja samalla hoin mielessäni, että "mä en ainakaan tekis noin, mä en ainakaan tekis noin". Kirja ei ole mitään herkkua niille, jotka haaveilevat perheenlisäyksestä. Kertojana vuorottelevat Inari ja Anton ja tämä ratkaisu toimi hyvin: oli kiva että annettiin ääni molemmille. Virkistävää oli myös lukea isän mietteitä lapsiperhearjesta. Kirjaan on ahdettu kattava kokoelma elämän ja parisuhteen kriisejä: eroa, pettämistä ja abortteja, mutta missään vaiheessa kirja ei tunnu liian täydeltä. Marttisen sujuvaa ja selkeää kieltä, ei mitään sanoilla tai lauserakenteilla kikkailua, lukee mielikseen ja tarina etenee sutjakkaasti. Tykkään edelleen, että tässä on paras Marttinen.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">*******Kotimaisen keskiluokan arki -haaste*******</div><br />
3½ / 5<br />
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Otava 2002.</i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">224 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-53256259240894842792011-12-28T21:45:00.009+02:002012-01-31T17:59:26.944+02:00Kuutamolla<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Katja Kallion esikoisromaani <i>Kuutamolla </i>ilmestyi reilut 10 vuotta sitten keskelle sinkkukirjabuumia. <i>Kuutamolla</i> on kertomus kolmekymppisistä cityihmisistä, jotka rakastuvat, pettävät, eroavat ja sekoilevat. Melkoinen annos romanttista komediaa siis.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Päähenkilö on kolmekymppinen Iiris, joka on töissä kirjakaupassa, rakastaa elokuvia ja haaveilee samanlaisesta jalat altavievästä rakkaudesta kuin elokuvissa. Iiris siteeraa mielellään pätkiä elokuvista, läheistensä ihmetykseksi. Ystäväpariskunnan puutarhajuhlissa Iiris kohtaa Markon, miehen jolla on lommoposket ja aistillinen suu ja joka osaa lausua Taksikuskin vuorosanoja. Iiris ja Marko rakastua paukauttavat toisiinsa ja hetken aikaa kaikki on kuin elokuvissa: he käyvät kävelyllä, syömässä, katselevat elokuvia ja puhuvat paljon. Mutta siinä vaiheessa, kun kaikki elämän aikana ajatellut henkevät ajatukset on sanottu, suhde muuttuu.<i> </i><br />
<blockquote class="tr_bq"><blockquote class="tr_bq"><i>Kuukaudet kuluivat ja iho Markon avohaavan päällä kasvoi yhä paksummaksi kerrokseksi. Kun kaksi helteistä kesää oli kuivattanut ja kahden talven pakkaset sierettäneet sitä, Marko alkoi vähitellen hankkiutua minusta eroon.</i></blockquote></blockquote></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"> Iiriksen ja Markon erosta saa alkunsa tapahtumaketju, joka sysää monen muun pariskunnan elämän pois radaltaan.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Kuutamolla </i>on lähestulkoon ainoa kirja, joka toimii paremmin leffana kuin kirjana. Se johtuu varmasti siitä, että näin leffan ennen kun luin kirjan, joten elokuvan tapahtumat ja henkilöiden kasvot pyöriät mielessäni aina kun luen kirjaa. Kirjan päätarina on sama kuin elokuvassa, mutta joitain eroavaisuuksiakin toki löytyy. Varsinkin Iiris on kirjassa paljon itsenäisempi ja räväkämpi kuin kirjassa. <i>Kuutamolla </i>oli joskus nuorempana suosikkihömppäkirjojani, mutta nyt olen vissiin vuosien varrella lukenut niin paljon parempia hömppäkirjoja, että <i>Kuutamolla </i>on saanut väistyä siltä sijalta. <i>Kuutamolla </i>on kylläkin paras Katja Kallion kirjoista, sillä tykkään vaivattomasti etenevästä juonesta, jossa on sopivasti romantiikkaa ja huumoria. Henkilöistä mieleen jää ehdottomasti Iiriksen paras ystävä Anna, reilu kolmekymppinen räväkkä kiinteistövälittäjä, jota leffassa esitti Anna-Leena Härkönen. Kirjan runsaat elokuvasitaatit vähän häiritsevät, kun en ole mikään elokuva-asiantuntija. Siten olisin varmasti saanut kirjasta enemmän irti.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Suosittelen <i>Kuutamolla</i>-kirjaa kaikille, jotka kaipaavat jotain nopeaa, hauskaa ja romanttista välipalaa.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">*********Suomalaisen keskiluokan arki -haaste**********</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>3½ / 5 </i><br />
<i>Otava 2000.</i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">271 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-50444274461669980302011-12-27T20:12:00.001+02:002012-01-31T18:00:17.552+02:00Loppuunkäsitelty<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmByRjsFR5hRtMAwFfddtJo2r10NOo2SHI62RtxsGaORpQnWLw8XGEOc9h0Oul18fR2IGqO1ZI4Bk7Xc0Wms69S1cpPOE5v6J2z11Y3aGKHsoCvqW1gErfnZf1hbi0P3egTtmzd2h4i6u5/s1600/loppuunk%25C3%25A4sitelty.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmByRjsFR5hRtMAwFfddtJo2r10NOo2SHI62RtxsGaORpQnWLw8XGEOc9h0Oul18fR2IGqO1ZI4Bk7Xc0Wms69S1cpPOE5v6J2z11Y3aGKHsoCvqW1gErfnZf1hbi0P3egTtmzd2h4i6u5/s200/loppuunk%25C3%25A4sitelty.JPG" width="145" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Monen vuoden tauon jälkeen otin luettavakseni Anna-Leena Härkösen kirjan <i>Loppuunkäsitelty</i>. Ilmestyessään paljon julkisuutta saanut kirja käsittelee itsemurhaa läheisen näkökulmasta, sillä se kertoo Härkösen omista tuntemuksista, kun tämän pikkusisko Killi Härkönen teki itsemurhan joulukuussa 2003. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Loppuunkäsitelty </i>on päiväkirjamainen teos, joka alkaa Killin kuolinpäivästä. Kirjassa Härkönen kuvaa tuntemuksiaan vuoden ajalta: aluksi lähes päivittäin, mutta loppua kohti merkinnät harvenevat niin, että niitä kertyy vain muutama. Teos alkaa Killin kuolinpäivästä, joka on lähes tavallinen: aamulla vain on oltu lapsen kanssa sairaalassa. Iltapäivällä poliisit seisovat ovella ja kertovat Killin kuolleen, pikkusiskon, jota isosisko ei pystynyt suojelemaan. Kirja on täynnä kaipuuta, surua ja itsesyytöksiä, mutta myös lohduttavia muistoja ja haikeaa luopumista.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Tällaista omakohtaisiin kokemuksiin perustuvaa kirjaa, vieläpä arasta aiheesta, on mahdotonta arvioida, joten tyydynpä vain toteamaan, että <i>Loppuunkäsitelty </i>on edelleen yhtä vavahduttava ja ajatuksia herättävä lukukokemus kuin ekalla kerralla. Kirja kuvaa hienosti läheisten kokemaa surua yllättävän itsemurhauutisen edessä ja toisaalta surusta toipumista ja sisarusten välisiä suhteita. Muistan alkuun ihmetelleeni, miten kukaaan jaksaa lukea 200 sivua pelkästään surusta. Pelkäsin tuolloin, että kirja menee samojen asioiden toisteluksi. Pelko oli turha, sillä kirja pysyy hyvin kasassa, mitä nyt muutaman kerran kerrataan suruviestin saamista. Kirja ei myöskään aiheesta huolimatta ollut kovin raskassoutuinen, siitä piti huolta Härkösen tuttu mustan huumorin täyttämä kirjoitustyyli. <i>Loppuunkäsitellyn </i>jälkeen muistin taas miksi ihailen Härköstä niin paljon - tietysti rehellisten tekstien takia.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: x-small;">Luin kirjan osana siskoshaastetta.</span></div><br />
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>3+/5 </i><br />
<i>Otava 2006. 6. painos.</i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">221 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-85667390222576135082011-12-23T13:25:00.000+02:002011-12-23T13:25:33.575+02:00Hyvää joulua!<div style="text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4aUCIyhyp19RE8M_M-2DaboDreCV0l3yAcIc4lZbSX52DPly6o79PHo2wZK8tGQ4pYmMeu16fR2VuZ6kdVIfsXw17yF-16GKDXgQK1PrgyaSqGBJ_6XanW0FAtIdz8SJqB5mgCWyiX0M-/s1600/002.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4aUCIyhyp19RE8M_M-2DaboDreCV0l3yAcIc4lZbSX52DPly6o79PHo2wZK8tGQ4pYmMeu16fR2VuZ6kdVIfsXw17yF-16GKDXgQK1PrgyaSqGBJ_6XanW0FAtIdz8SJqB5mgCWyiX0M-/s320/002.JPG" width="315" /></a></div><br />
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Joulupatja o mu omakeksimä perinne,</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">mink mää tahtoissin lanseerata niil ihmisil,</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">ketkä tahto viättä lepojoulu.</div></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;"></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;">Joulupatja tehrä nii, ett jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyneis päivines.<br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;">Ympärs asetella ruakka (mikä ei o itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkera jouluihmise laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;"></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;">Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak,<br />
käännetä välil kirja sivui taik kylkke<br />
ja ojennella kätt kohren konvehtei.<br />
Viarai ei saa tul käymä, eik itte kuulu käyrä missä.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;"></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;">Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline -<br />
joulupatja o joustava ratkaisu.<br />
Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse<br />
ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo,<br />
et sitä riittä pitkäl kevässe.<br />
<br />
<div style="text-align: left;">Heli Laaksosen tekstin myötä haluan toivottaa <b><span style="color: #cc0000;">hyvää joulua</span></b> kaikille lukijoille sekä satunnaisille kävijöille! Kiitos seurasta tänä vuonna ja jatketaan taas ensi vuonna!</div><div style="text-align: left;"><br />
</div><div style="text-align: left;"><span style="font-size: small;">Lähden tästä piakkoin joulun viettoon lapsuudenkotiini. Tarkoitukseni ja syödä ja nukkua ja ulkoilla ja tuijottaa itselleni joululahjaksi hankkimiani Kotikatu-dvd:itä. Eikä tietenkään sovi unohtaa lukemista, sillä kassiin on pakattu Oringerin Näkymätön silta ja Cleaven Little Been tarina. Tuskin maltan myöskään olla vilkuilematta Sarita Skangnesin Vain tytär tai Kate Mortonin Paluu Rivertoniin -kirjoja. Välipäivinä palailen taas kirjojen kanssa ja luvassa on myös Vuoden parhaat kirjat -paljastuksia ja vastauksia kaimani Lukutoukan vuosi -haasteeseen. </span><span style="font-size: small;">Pysykäähän mukana!</span></div></div>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-21975320817792974902011-12-22T21:43:00.001+02:002012-01-31T18:01:16.724+02:00Jouluisia romaaneja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;">Joulun seutuvilla on mukava virittäytyä tulevaan juhlaan lukemalla jouluun liityviä romaaneja. Tässä pikapostauksessa esittelen kaksi viimeksi lukemaani.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div class="separator" style="clear: both; font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;"><a href="http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9511254227.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="http://www.adlibris.com/fi/covers/M/9/51/9511254227.jpg" width="137" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Regina Rask julkaisi tänä syksynä kirjan <i>Jouluihminen. </i>Olen lukenut joskus vuosia sitten monia Raskin romaaneja ja tykännytkin niistä. <i>Jouluihminen </i>valikoitui lukulistalle ihan sen vuoksi, että sen tapahtumat sijoittuvat jouluun. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Romaanin päähenkilö on keski-ikäinen somistaja Eeva, joka on henkeen ja vereen jouluihminen. Eevalle juhlatunnelma syntyy siitä, että jouluna kaikki on tiptop, koristeet ja ruuat itse perinteiseen tapaan tehty jne. Perheen miesväki - teini-ikäiset pojat ja aviomies - viittaavat kintaalla Eevan jouluhössötykselle, mutta Eevan päässä elää sitkeä päähänpinttymä valmistaa perheelle Joulujen Joulu, sellainen kuin lapsuudessa. Joulu uhkaa kuitenkin mennä pipariksi, kun aviomiehelle ilmestyy selittämättömiä menoja ja pojatkin luuhaavat teillä tietämättömillä.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Rask kirjoittaa sujuvaa tekstiä ja sen takia kirjaa oli mukava lukea, vaikka ei tämä kyllä mitenkään ihmeellinen ollut. Eeva oli aika tavallinen keski-ikäinen nainen, sellainen jollaisia törmää lukuisissa kirjoissa. Joulu vaan toi uudenlaiset puitteet Eevan kriiseilylle. Plussaa kirja sai sujuvan kielen lisäksi lopusta, joka tietyiltä osin oli ehkä turhan ennalta-arvattava ja kliseinen, vaikka ihan kaikkia käänteitä en arvannut. Suosittelen kirjaa kaikille jouluihmisille sekä niille jouluhörhöille, jotka stressaavat joulua hiki hatussa: kyllä se sieltä tulee, vaikkei kaikkia nurkkia kuuraisikaan.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div class="separator" style="clear: both; font-family: Arial,Helvetica,sans-serif; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipNDtaR_1m3dZi-b0pZPim0Fii6ffrfieoAfCRswtKnBt7Wh69AS0_Wl0q9JqTkbg4w564Ri_NKMZVWX5q_h8vGwNsJRZIyJwjCR8J0BQOOpXWvl-yC2D5WzLvVnL34YkBwivUevIJVXLb/s1600/lalalandia.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipNDtaR_1m3dZi-b0pZPim0Fii6ffrfieoAfCRswtKnBt7Wh69AS0_Wl0q9JqTkbg4w564Ri_NKMZVWX5q_h8vGwNsJRZIyJwjCR8J0BQOOpXWvl-yC2D5WzLvVnL34YkBwivUevIJVXLb/s200/lalalandia.JPG" width="136" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Toinen joulukirja on sitten astetta enemmän hömppää, nimittäin Jaana Taposen <i>Lalalandia</i>. <i>Lalalandia</i> kertoo kahden kolmekymppisen ystävyksen elämästä, jotka joutuvat joulun kynnyksellä elämänsä soppaan. Emma on kahden pienen lapsen äiti, joka herää eräänä yönä kännykän pirinään. Puhelimesta kuuluu, kuinka Emman aviomies muhinoi jonkun naisen kanssa. Mies on ennenkin vilkuillut liian pitkään vieraisiin pöytiin, joten Emmalla kuluu koko joulunalusaika siihen, että miettii heivatako mies yli laidan vain ei. Mieshän on kyllä häntäheikki, mutta mistäpä nelkyt miinus -ikäinen nainen saisi töitä tai asunnon tai miten sitä edes pärjäisi kahden pienen lapsen kanssa... Leni on Emma ystävä, joka yrittää tukea häntä vaikeana aikana. Leni itsekin on naimisissa, ei tosin kovin onnellisesti, ja joutuu lopulta pohtimaan ihmissuhdeasioita ja pettämistä oikein käytännössä ja omakohtaisesti, kun hän törmää sattumalta nuoreen ja komeaan Anttiin.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kirja oli kevyttä hömppää ja toimi hyvin junalukemisena, kun matkustaessa ei pystynyt keskittymään mihinkään kovin vaativaan lukemiseen. Tarina oli aika kaavamainen ja välillä sekavakin, mutta aina välillä hymyilin naisten jutuille. Jos tykäät lukea hömppää ja kaipaat jotain joululukemista glögin kaveriksi, tässä on passeli valinta. Jos taas et tykkää yhtään viihteestä, ei tähän kannata tarttua, sillä mitään syvällistä sanomaa tässä ei ole.</div><br />
<div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>3/5 </i><br />
<i>Regina Rask: Jouluihminen.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Otava 2011.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>222 sivua.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i><br />
</i><br />
<i>3/5<br />
</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i> Jaana Taponen: Lalalandia.</i></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Karisto 2009.</i></div><i><span style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">327 sivua.</span></i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-17454240059963683972011-12-22T17:28:00.001+02:002012-01-31T18:01:55.663+02:00Paljain käsin<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaGsp152FUiZ5IyhD4trf2ZxYJ0EX3jXVIOCi4j_kCOAdaeP_Dpy3O489UrosN4q5acB6yyxoZDk6yOep2CC21Cs1ViMjEzv2otxZpjL41Se1oF8PEuZ3VLWhBI8FPJ6QdsBwvsHVCyAmm/s1600/paljain+k%25C3%25A4sin.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaGsp152FUiZ5IyhD4trf2ZxYJ0EX3jXVIOCi4j_kCOAdaeP_Dpy3O489UrosN4q5acB6yyxoZDk6yOep2CC21Cs1ViMjEzv2otxZpjL41Se1oF8PEuZ3VLWhBI8FPJ6QdsBwvsHVCyAmm/s200/paljain+k%25C3%25A4sin.JPG" width="148" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Essi Tammimaan <i>Paljain käsin </i>on yksi niitä kirjoja, jonka lukemista odotin ennakkoon kovasti. Tammimaan kirja on saanut paljon kehuja ja oli myös kiinnostavaa lukea siskoksista kertova kirjaa, omia siskoja kun minulla ei ole. Itse asiassa <i>Paljain käsin </i>on paljon enemmän kuin siskokirja, sillä se kertoo myös naisten elämässä useassa sukupolvessa eri aikoina. Parhaiten kirjaa kuvaa etuliepeessäkin oleva kuvaus:</div><blockquote class="tr_bq" style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><blockquote class="tr_bq"><blockquote class="tr_bq"><blockquote class="tr_bq"><i>Maailma järkkyy perustuksiaan myöten, kun nainen karkaa velvollisuuksiaan soppakauhana ja maitorintana. Sellaiselle naiselle kenelläkään ei riitä myötätuntoa. Kuka jää jäljelle, jos hänkään ei pidä kiinni velvollisuuksistaan? Miehet ovat menneet jo aikapäiviä sitten.</i></blockquote></blockquote></blockquote></blockquote><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kirjan keskiössä on kolme Vaaran perheen tytärtä. Varpu keskittyy hoitamaan muita vanhoinkodissa, mutta lyö laimin itsensä hoitamista. Virvan avioliitto taas kärsii lapsettomuuden vuoksi ja Inarilla on suhde naimisissa olevaan mieheen. Kirjassa on takaumia useiden vuosikymmenten taakse, aina sota-aikaan asti. Kuten jo alussa mainitsin, kirjassa viitataan myös tyttöjen äidin ja isoäidin elämään. Naiset ovat aina pyörittäneet kaikkea, kun miehet ovat jättäneet ja pettäneet: Varpun, Virvan ja Inarin isäkin on lähtenyt toisen äidin matkaan ja Aila-mummi eli <i>Ailahtavainen</i>, kuten häntä kirjassa kutsutaan,<i> </i>on valinnut aikanaan pullon ja jättänyt tyttöjen Soile-äidin. Kirjan kaikkitietävänä kertojana on siskoksista nuorin, Varpu. Yhden kertojan käyttö selkeytti paljon, varsinkin kun kirja vilisee eri näkökulmia ja tapahtumia. Varpu kaikkitietävänä kertojana toimi hyvin siitäkin huolimatta, että hän kertoi myös äitinsä ja isoäitinsä lapsuudesta.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Odotin kirjaa todella paljon ja vaikka pidinkin kirjasta, odotukseni eivät ihan täyttyneet. En voinut olla vertaamatta muihin sisaruksista kertoviin kirjoihin ja täytyy sanoa, että esimerkiksi Katriina Ranteen viime vuonna ilmestynyt <i>Minä, sisareni </i>vei voiton tästä sisarkuvauksesta. Varpun, Inarin ja Virvan kohtalot olivat viime kädessä aika tyypillisiä nuoren naisen kohtaloita - yksi on lapseton, yksi seurustelee varatun miehen kanssa ja vaikkei lasta tahtoisi, pamahtaa paksuksi -, joista on saanut lukea ennenkin. <i>Paljain käsin </i>-kirjan ansio on kuitenkin siinä, kuinka se kuvaa myös toisten sukupolvien elämää ja nitoo nämä tarinat luontevasti osaksi muuta tarinaa. Tammimaa on myös aivan uskomaton kielenkäyttäjä. Nautiskelin hänen uudissanoistaan ja ympäristöä kuvailevista sanoista, joissa <i>kahvi purluttaa </i>ja <i>älykkäät mutta auringon haaleaksi tamppaamat silmät pälyävät ovelle. </i>Kaikesta huolimatta: jos et ole vielä lukenut tätä kirjaa, lue se heti.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Paljain käsin </i>on luettu monessa blogissa, mutta linkitän tähän (laiska kun olen) vain <a href="http://sininenlinna.blogspot.com/2011/12/essi-tammimaa-paljain-kasin.html" target="_blank">Marian</a> arvion. Sieltä löytyy myös kattava listaus muista blogeista, joissa tätä on luettu.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: x-small;"><b>Osallistun kirjalla Suomalaisen keskiluokan arki ja Siskoskirja -haasteisiin. </b></span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>4+/5 </i><br />
<i>Gummerus 2011.</i></div><i style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">346 sivua.</i>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-3279239202401508997.post-70857843545802680032011-12-21T23:29:00.002+02:002012-01-31T18:02:43.914+02:00Siskoni on Madonna<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkJm9q1yGiQPotxO_HG2hKBojv5OOh2RM8BHn-QLYFkMR4r05ZIuzQhLPakQYL_7nQaim-8incy98-5icias5iZSJTAsKYLxCK7p0qvFvnfjx4B9y8RbKh_PPnaPrWb5QnprHULuzmly7k/s1600/madonna.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkJm9q1yGiQPotxO_HG2hKBojv5OOh2RM8BHn-QLYFkMR4r05ZIuzQhLPakQYL_7nQaim-8incy98-5icias5iZSJTAsKYLxCK7p0qvFvnfjx4B9y8RbKh_PPnaPrWb5QnprHULuzmly7k/s200/madonna.JPG" width="148" /></a></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Olin joskus nuorempana aika kova Madonna-fani. Tykkäsin kuunnella hänen musiikkiaan ja ihailinkin häntä. Vähän vanhempana tuo fanitukseni on hiipunut osittain siksi, että julkisuudessa Madonnasta on tullut esiin monia sellaisia puolia, joita en ihmisissä hyväksy. Tästä huolimatta rouvan vanhempi tuotanto on edelleen suosikkilenkkimusaani. </div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Helsinki-kirjat julkaisi tänä syksynä Christopher Cicconen kirjan <i>Siskoni on Madonna</i>, joka oli aika paljon esillä ainakin iltapäivälehdissä. Mietin pitkään, että haluanko edes lukea kirjaa, joka vaikutti lähinnä katkeran veljen yrityksellä rahastaa kuuluisalla siskollaan, mutta uskaltauduin lopulta tarttumaan kirjaan. Christopher kertoo kirjassa lyhyesti hänen ja Madonnan lapsuudesta, mutta pääpaino on niissä tapahtumissa, jotka tapahtuivat sen jälkeen kun Madonnasta tulee koko maailman tuntema superjulkkis. Christopher kertoo sisäpiiritietoa Madonnasta paitsi veljenä, myös työkaverina, sillä Madonna palkkasi veljensä usein pukijakseen (Christopher oli aluksi ainoa, jonka edessä Madonna saattoi kuvitella itsensä alastomana) ja myöhemmin velipoika sai kunnian sisustaa sisarensa talot. Madonnan piheys tosin paljastui siinä, että hän ei ollut valmis maksamaan veljelleen kunnon palkkaa tehdystä työstä.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kirja siis paljastaa Madonnasta kaikki negatiiviset piirteet: piheyden, ilkeyden ja itsekeskeisyyden. Veljen mukaan ilkeyttä on jatkunut ihan lapsuudesta saakka, mutta kirja paljastaa muutakin, sillä Cristopher esimerkiksi kertoi homoudestaan ensimmäisenä Madonnalle, mitä voidaan aika isona luottamuksenosoituksena. Madonna tekikin uransa alkualkuina paljon hyväntekeväisyyttä AIDS-kampanjoissa ja vietti muutenkin aikaa homoporukoissa. Mennessään naimisiin nyt jo entisen miehensä Guy Richien kanssa Madonnan mieli taisi hieman muuttua, sillä ainakin häissä homoläppä lensi. (Jos Christopher ei puhu lämpimästi Madonnasta, vielä kylmemmän kohtelun saa juuri Guy, jota moitittiin mm. homofobiseksi). Madonnan ja Christopherin suhde oli kyllä kiinnostava, sillä toisaalta toinen pompotti toista mutta toisaalta heidän yhteistyötään kesti vuosikausia. Olisi ollut kiinnostava tietää millainen suhde Madonnalla on muihin sisaruksiin ja verrata sitä Madonnan ja Christopherin väleihin.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><i>Siskoni on Madonna </i>oli nopealukuinen kirja, vaikka hieman ikävältä tuntui lukea kirjaa, jossa on niin kovin ilkeä päähenkilö. Christopherin ruikutus alkoi myös tuntua vähän ärsyttävältä esimerkiksi siinä kohtaa, jossa hän valitti Madonnan maksavan vain mumminsa ruokakulut ja antavan siihen lisäksi hieman taskurahaa, kun samaan aikaan työntää miljoonia kabbala-liikkeelle. Chrisu hei, paljonko itse annat mummillesi? Suosittelen kirjaa niille, joita kiinnostaa Madonnan elämä ja/tai hyvät juorut. Kirjassa raotetaan kivasti myös jetset-elämää, joten sopii hyvin myös tirkistyskirjaksi siihen maailmaan.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;">Kurkkaa myös Sannan <a href="http://luettuasaso.blogspot.com/2011/11/siskoni-on-madonna-christopher-ciccone.html" target="_blank">arvio</a>.</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><br />
</div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: small;"><i>3/5 </i></span><br />
<span style="font-size: small;"><i>Alkup. nimi: Life with my sister Madonna</i></span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: small;"><i>Suom. Jere Hänninen</i></span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: small;"><i>Helsinki-kirjat 2011.</i></span></div><div style="font-family: Arial,Helvetica,sans-serif;"><span style="font-size: small;"><i>338 sivua.</i></span></div>Susa P.http://www.blogger.com/profile/02709766035776353394noreply@blogger.com3