perjantai 6. elokuuta 2010

Katso naamion taa



Ajankohta Outi Pakkasen Katso naamion taa -dekkarin lukemiselle on hieman väärä, sillä kirjan tpahtumat sijoittuvat jouluun, kun nyt vietetään lämpimintä kesää.

Päähenkilön, Leila Antelan elämä on järjestyksessä, sen takaavat upea koti Eirassa, lukuisat luottokortit ja ennen kaikkea turvallinen aviomies. Äkkiä kaikki muuttuu. Keskellä jouluruuhkaa Leila näkee miehen kasvot menneisyydestä. Kun sama mies näyttäytyy Anteloita vastapäätä olevassa huoneistossa kuin aikoisi asettua siihen taloksi, alkaa Leilan hyvin suunniteltu tulevaisuus huojua.

Joulupöytään istutaan kuitenkin entiseen tapaan, hopeat ja kristallit kimaltelevat ja isäntä kohottaa hyväntuulisena maljansa joululle. Joulupukin on määrä saapua tasan kello kuusi niin kuin aina ennenkin. Mutta ovikello soikin jo aikaisemmin…. Ja ennen puoltayötä on talossa käynyt jo kaksi joulupukkia - ja poliisi.


Jälleen taattua tavaraa Pakkaselta! Pidin henkilöistä, jotka olivat uskottavia sekä upeasta miljöökuvauksesta; näin jo silmissäni hiljaiset ja pimeät kadut, joille räntäsade leijailee. Kirja oli myös yllätyksellinen, sillä alusta asti luulin, että murhaaja ja motiivi olivat selvillä, mutta niin vaan Pakkanen onnistui kiepauttamaan kaikki nurin päin.

Muistan jostain lukeneeni, että Pakkanen ei halua käyttää päähenkilönä poliisia, sillä hän ei tunne tarpeeksi hyvin poliisin arkea ja työtapoja. Se on huomattavissa, sillä kirjassa pisti silmään, miten ihmiset asuivat henkirikoksen jälkeen ihan normaalisti omassa talossaan, vaikka siitä oli tullut rikospaikka. Mutta sallittakoon pieni kauneusvirhe muuten hyvälle kirjalle!

Ei kommentteja: