Outi Pakkasen dekkarin Punainen pallotuoli tapahtumat sijoittuvat jälleen kerran tuttun Helsinkiin. Keskustassa väistellään Kampin rakennustyömaata ja ihmetellään Eduskunnan lisärakennusta tai myrskyn kaatamaa piilipuuta Lasipalatsin kulmalla.
Yksinäinen Noora asuu vauvansa kanssa Fredrikinkadun varrella. Kun samassa talossa asuva Eila astuu hänen elämäänsä, kaikki muuttuu. Paras ystävätärkin voi vain seurata vierestä, miten Noora joutuu naisen talutushihnaan.
Eila tietää kotikatunsa ihmisten tulemiset ja menemiset. Hän tarkkailee ihmisiä kantabaarissaan ja seuraa erityisen tiiviisti vastapäistä sisustusliikettä ja sen omistajapariskuntaa. Ja sitten muuan henkilö katoaa…
Yksi parhaimpia Pakkasen kirjoja, joita olen lukenut. Henkilögalleria oli todella herkullinen, vaikka aluksi olinkin vähän pihalla, kuka olikaan sukua kenelle. Epäuskottavuutta oli loppuratkaisussa, joka oli mielestäni hieman mielikuvituksellinen. Mietin myös, että monellakohan yh-äidillä on varaa asustella Fredrikinkadulla. Nämä olivat kuitenkin vain pieniä juttuja, jotka eivät häirinneet lukemista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti