Outi Pakkasen kirjat ovat jääneet minulle aika vieraaksi, olisinkohan joskus lukenut peräti kaksi teosta häneltä. Kirjastosta nappasin mukaani Ruohonleikkaaja-nimisen dekkarin, koska se vaikutti takakannen perusteella kiinnostavalta.
Merja Itälä on tyylikäs terapeutti, joka eräänä aamuna Hesarin avatessaan vetää kahvit väärään kurkkuun: lehdessä on kuolinilmoitus hänen vastamenehtyneestä aviomiehestään ja allekirjoituksena tunteellinen “rakkaasi”. Onko Joelilla ollut toinen nainen? Mitä muita salaisuuksia mies on vienyt hautaan? Ei Merja itsekään toki mikään puhdas pulmunen ole, sillä hän tuntee heikkoutta nuoria miehiä kohtaan. Vastikään Merja on hypännyt sänkyyn asiakkaansa Kimmon, jonka puoliso pahoinpitelee tätä, kanssa. Merja on luullut panneensa pisteen suhteelle, mutta niin ei vain käykään. Runeberginkadun talon pihalla kukkia hoitaa pieni, hassahtanut nainen. Eevamaria Jungman hoitaa pihan kukkia, mutta kukaan ei tiedä ruohonleikkaajan todellisesta elämästä mitään. Eevamaria sen sijaan kuulee ja näkee asukkaiden elämästä yhtä sun toista.
Ruohonleikkaaja oli ihan luettava kirja ja mielenkiintoinen kuvaus Helsingistä. Aihe oli mukaansatempaava ja siitä syystä kirjaa ei malttanut laskea käsistään. Pientä miinusta siitä, että ratkaisu tuli selville liian nopeasti, jännitystä olisi voinut hyvinkin vielä pidentää. Henkilöistä minua kiinnosti eniten Merjan asiakas Kimmo ja hänen vaimonsa Kiira. Olisi ollut mukava lukea enemmän pariskunnan elämästä. Lisäksi minua jäi kiinnostamaan, miksi Kiira muutti ystävänsä Kaarinan luo, oliko naisilla kenties lesbosuhde, kuten vähän ounastelin.
Nopealukuinen ja kevyt kesäkirja, joskaan ei varmasti kestä toista lukukertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti