Saako olla muuta? on Enni Mustosen toinen kirja, ja edelleen aika erilainen kuin hänen myöhemmin kirjoittamansa kirjat. Ensinnäkin kirjan päähenkilö on paljon nuorempi, kuin myöhemmissä kirjoissa tavattavat keski-ikäiset naiset, nimittäin parikymppinen Siparin Paula. Paula työskentelee Helsinkiläisen jättimarketin kassalla ja muistelee kaiholla aikaa pienessä maitokaupassa, missä oli aikaa jutella asiakkaiden kanssa. Kaivattu irtiotto tapahtuu, kun Aune-täti soittaa ja kertoo miehensä Villen joutuneen sydänkohtauksen vuoksi sairaalaan. Luhtipohjan kyläkauppa on vaikeuksissa, jos kukaan ei suostu tuuraamaan.
Topakka Paula tarttuu tilaisuuteen, antaa työpaikkansa
irtisanotulle työkaverilleen ja kääntää vanhan rättinsä nokan kohti Mikkeliä. Osuusliike uhkaa lakkauttaa pienen kyläkaupan ellei ihmeitä tapahdu, joten Paulalla on kova urakka edessään. Paula on kuitenkin tullut vanhan Iisakin sukuun ja rotuun eikä vähästä lannistu. Hän on päättänyt näyttää Osuusliikkeen Pöyrylle, että Siparien nenälle ei hypitä. Apuun tarvitaan kuitenkin martat, 4h-kerho, kesämarkkinat sekä Kääriäisen Tuomas, ennen kuin kaupan kohtalo ratkeaa.
Jälleen loistava kirja Mustoselta. Aherran kesätöissä kaupassa, joten oli hauska lukea, millaista oli kaupassa vielä parisen kymmentä vuotta sitten. Aika vapaalle tuo touhu vaikutti, kotitekoista leipää otettiin myyntiin tuosta vain, ei puheitakaan hygieniapasseista tai muusta. Ja kyllä semmoinen veivattava kassakone, joka kilauttaa vaihtokolikot suoraan kolikkokuppiin olisi aika kiva myös nykypäivänä…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti