Liekö Maria Kallion ja Leena Lehtolaisen suosio hiipunut, sillä huomasin juuri, etten ole lukenut viimeisintä Kalliosta kertovaa kirjaa kuin kerran, silloin kun sain sen. Asiahan piti tietysti korjata saman tien. En muistanut tästä Väärän jäljillä kirjasta oikeastaan yhtään mitään, en edes murhaajaa, joten lukukokemus oli ainakin jännittävä.
Väärän jälijillä -kirjassa Maria on irtisanoutunut Espoon poliisista, sillä edellisessä kirjassa (Rivo satakieli) tapahtunut pahoinpitely kalvaa edelleen Marian mieltä. Hänen uusi työnsä on sisäministeriön alaisessa perheväkivallan tutkimusprojektissa. Uusi henkirikos, johon on sekaantunut jälleen kerran Marialle tuttuja ihmisiä, vie Marian jälleen takaisin Espoon poliisiin piinaavien muistojen keskelle. Tällä kertaa murha sekoittaa urheilupiirit: Jutta Särkikoski, toimittaja, johon Marian on aiemmin tutustunut, on paljastanut kahden kiekonheittäjän käyttävän dopingia. Särkikosken auto suistetaan tieltä, kun hän on käynyt haastattelemassa juoksijalupaus Toni Väärää, joka loukkaantuu onnettomuudessa. Särkikoskelle on sadellut tappouhkauksia jo ennen onnettomuutta eikä niille näy loppua. Särkikosken uhkailut pannaan täytäntöön, ja alkaa hurja kilpajuoksu murhaajan kanssa. Kaiken keskellä Maria törmäilee tuttuihin perheväkivaltatutkimuksen ajalta sekä kärsii oudosta pahoinvoinnista.
Luettuani tämän kirjan muistin heti, miksen ole aiemmin lukenut tätä uudestaan. Maria Kallio on mukava tyyppi, kuin vanha ystävä, jonka uusista kuulumisista on aina mukava lukea sekä seurata Marian lasten kasvua ja perhe-elämää. Valitettavasti tässä kirjassa ei oikein muuta hyvää ollutkaan. Eniten ärsytti se, että Maria hyppääkin yhtäkkiä takaisin Espoon poliisiin; eikö kirjailija voisi pikku hiljaa päättää onko Maria poliisi vai ei. Kirja päättyi muuten sellaiseen kohtaan, että ounastelen, ettei Espoon poliisilaitos ole Marian kohdalta täysin loppuunkäsitelty vaihtoehto. Lisäksi henkilöitä oli liikaa, menin jo itse ihan sekaisin, kuka harrasti mitäkin urheilulajia ja istui missäkin järjestössä. Väärän jäljillä oli myös vähän liian samanlainen kuin Lehtolaisen muutaman vuoden takainen Maria Kallio -dekkari Veren vimma, jossa käsiteltiin myös urheilua, ja henkirikoksen uhrina oli utelias toimittaja.
Vaikka tämä kirja ei erityisemmin napannut, niin odotan innolla Maria Kallion uusia seikkailuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti