Anni-sarja

Valittelin viimekertaisessa postauksessani, että onnistun osallistumaan mielenkiintoisiin kirjahaasteisiin, joita en kumminkaan ehdi toteuttaa, mutta jotain sentään on tapahtunut: Lapsuuden suosikit -haaste on nyt avattu. Ensimmäisenä luin Mari Lampisen (oik. Kristina Carlsson) kirjoittamia Anni-kirjoja. Aluksi mun oli tarkoitus lukea vain yksi kirja, mutta innostuinkin lukemaan niitä neljä. Kaiken kaikkiaan sarjassa on ilmestynyt 12 kirjaa ja lukemistani kirjoista Annin uudet ystävät on sarjan 3:s osa, Annin Pariisin kevät 7:s osa, Anni tien päällä 9:s osa ja Annin uusi vuosi on sarjan päätösosa.

Sarjan ekassa osassa Anni viettää alakoulun viimeistä kesälomaa ja jännittää yläkouluun siirtymistä, vikassa osassa Anni on jo 14-vuotias nuori nainen, jonka elämässä tärkeällä sijalla on poikaystävä Joona. Muistan tykänneeni kirjoista tosi paljon joskus 10-11-vuotiaana, koska kirjat olivat niin ihanan arkisia ja kuvasivat tosi hyvin nuoren tytön elämää. Aika paljon tässä pyöritäänkin koti-koulu-kaverit-ympyröissä. Anni on myös aikamoinen hevostyttö, ja varsinkin kaksi ensimäistä osaa käsitteli hevosjuttuja enemmänkin, joten Annissa löytyy nuorille lukijoille varmasti paljon samaistuttavaa. Vaikka kirjat käsittelevät arkisia juttuja, niissä on myös välillä jotain "ekstraa", esimerkiksi Anni tien päällä kertoo Annin ja hänen kaverinsa Suvin telttaretkestä ja Annin Pariisin kevät tietysti Pariisista, minne Anni pääsee tapaamaan kirjekaveriaan.

Annin perhe on aika keskiluokkainen ja perinteinen (molemmat perheen aikuiset ovat opettajia), mutta siinä mielessä erilainen, että se on uusperhe. Annilla on kaksi huomattavasti nuorempaa sisarusta sekä sisarpuolina kaksi isosiskoa ja isoveli. Varsinkin Annin ja hänen nuorempien sisarustensa toilailuista saadaan paljon hauskoja tarinoita. Kirja on myös realistinen, sillä Anni ei kylve rahasta vaan jakaa huonen kahden siskonsa kanssa, ja usein kirjassa myös mainitaan, että Hakalan perheen rahat on vähissä eikä Anni pääse viettämään mitään luksuselämää. Muistan lapsena viehättyneeni näistä tavallisen perheen arkea kuvaavista kirjoista enkä juurikaan lämmennyt esim. Prinsessapäiväkirjoista.

Aikuisen silmin voin todeta, että Anni tehoaa edelleenkin. Erityisesti jaksoin ihastella realistisuutta, herkullisen näköisiä kansia ja lisäksi sitä, että kirjat ovat tosi ohuita, noin satasivuisia, joten pituudesta ei pitäisi tulla kynnyskysymystä, vaikkei olisikaan tottunut lukija. Vaikka kirjan päähenkilö onkin teini-ikäinen, sopivat kirjat ohuutensa vuoksi mielestäni paremmin n. 10-vuotiaille lukijoille. Kirjat ovat myös tosi siistejä, niissä ei kiroilla eikä rällästetä. Mitään kovin vaikeita aiheita näistä ei löydy, Annin uudet ystävät -kirjassa puhutaan kleptomaniasta, mutta muuten näistä ei löydy mitään, mikä voisi kauheasti järkytti lukijaa. Enpä voisi herttaisempaa aloitusta kuvitella haasteelleni.

**********************Lapsuuden suosikit -haaste************************

3½ / 5