Onnen ainekset on Cathy Kellyn uusin suomennettu romaani, ja hetihän tämä piti ottaa lukuun, vaikkei minulla mitään hömppäoloa ollutkaan. Onnen ainesten lähtökohta on ah niin samanlainen, kuin Kellyllä aina: on neljä eri-ikäistä naista, joilla jokaisella on jotain ongelmaa itsensä kanssa ja erityisesti rakkauselämässä ja niitä ongelmia sitten kimpassa ratkotaan. Seuraava pätkä on lainattu suoraan takakannesta:
Golden Square on ihastuttava viktoriaaninen puutarha-aukio piilossa Dublinin hälinältä. Sen laidalla asuvat Rae Kerrigan, teehuonetta emännöivä viisikymppinen kaunotar, ja Connie O'Callaghan, hyväntuulinen opettajatar, jota kaikki pitävät vannoutuneena sinkkuna - mutta miksi hän sitten vetäytyy iltaisin hempeään makuuhuoneeseensa rakkausromaanien pariin?Tähän vakiintuneeseen maailmaan tulee uusia tuulia, kun aukiolle muuttaa kaksi naista: skandaalissa ryvettynyt nuori näyttelijä Megan Flynn ja salaperäinen vanhus Eleanor Levine, jolla on mukanaan vain matkalaukku ja äitinsä käsin kirjoittama reseptikirja. Nämä neljä erilaista naista saavat oppia yhdessä ja erikseen, ettei mikään ikinä ole sitä miltä näyttää.
Tämä olikin pitkästä aikaa hyvä kirja Kellyltä! Vaikka en tätä aloittaessani ollutkaan hömpännälkäinen, tuli kirja luettua hetkessä. Tätä lukiessa ärsyynnyin ainoastaan siitä, miten kaikilla oli kiire löytää Se Oikea, jonka löytämisen jälkeen elämä vasta tuntui elämisen arvoiselta. Kirjan sanoma tuntui olevan, että ilman parisuhdetta et voi elää hyvää elämää. Ymmärrän kyllä, että viihdekirjallisuudessa rakkausasiat nousevat tärkeäksi osaksi ja että näihin kirjoihin kuuluu olennaisena osana myös sellainen loppu, jossa kaikki löytävät parinsa, mutta eikö joku voisi joskus kirjoittaa viihdekirjan, jossa käy hyvin ilman että löytyy unelmien prinssi? Että sankaritar huomaisi lukuisia sammakoita suudeltuaan, että yksinkin voi elää hyvää elämää. Kyllä mää ainakin sellaisen kirjan lukisin ilomielin.
3/5
3/5
5 kommenttia:
Luin aikanaan Kellya ihan innolla jopa, mutta nyt en ole moneen vuoteen enää jaksanut innostua. Kun se juonikuvio on yleensä aina tuo sama, vaikka henkilöt ja tarinan viitekehykset toki erit. Mutta kesälukemisena voisi joskus taas kokeillakin ;)
Minä lukisin mielellään tällaisen romanttisen hömpän nyt kesällä tai mmuuten vaan kirjallisena välipalana, mutta viihdekirjat ovat useinniin tylsästi kirjoitettuja etten jaksa alkua pidemmälle. Jos viihdekirja päättyisi noin kun sanoit, se ei kai olisi viihdekirja :).
Susa, minä tykkään enemmän niistä Kellyn vanhemmista kirjoista, mutta kyllä tämä toimi hyvin kesälukemisena.
Maria, totta; eihän se sitten olisi viihdekirja:) Jos haluat lukea jotain kesähömppää, suosittelen Kellyä, koska kirjoitustyyli ei ole sieltä kököimmästä päästä.
Ehkä pitäisi vihdoin tarttua Kellyyn ekaa kertaa elämässä - tämä merkintä toi jotenkin kivalla tavalla kepeän fiiliksen, kesäjuttuja selvästi :)
Hei Adoptiomatka!
Tämä on ihanteellinen kesäkirja: paksu ja hömppää, mutta sivuaa myös vakavampia aiheita, kuten adoptiota.
Lähetä kommentti