Minna Canthin vuonna 1895 ilmestynyt näytelmä Anna Liisa oli osuvasti lukupiiri-blogin maaliskuun kirjana. Osuvasti siksi, että maaliskuussa vietetään sekä naisten- että Minna Canthin päivää. Olen lukenut Anna Liisan joskus tenttiä varten, mutta eihän pieni kertaus mitään pahaa koskaan tee.
Anna Liisa kertoo nuoresta naisesta, joka on menossa naimisiin Johanneksen kanssa. Anna Liisalla on kuitenkin kauhea salaisuus, sillä hän on tullut aiemmin raskaaksi Mikko-nimiselle rengille. Mikko on livistänyt tiehensä, ja Anna Liisa on jäänyt yksin häpeänsä kanssa. Sittemmin Anna Liisa on tappanut vastasyntyneen lapsensa ja apua siihen hän on saanut Mikon äidiltä. Kun Anna Liisa on avioitumassa Johanneksen kanssa, palaa Mikko livohkasta ja ilmestyy äitinsä kanssa painostamaan ja kiristämään Anna Liisaa.
Olen pitänyt kirjasta heti ekasta lukukerrasta lähtien, eikä tunne ole muuksi muuttunut. Lukiessani tunsin suurta vihaa yhteisöä kohtaan, joka vaati siveyttä ja jonka vuoksi Anna Liisa joutui kantamaan yksin vastuun tekosistaan. Varsinkin Anna Liisan isän reaktio järkytti minua, sillä siinä kohtaa voitaisiin puhua jopa kunniamurhasta. Vaikka kirjan aihe olikin järkyttävä, lapsenmurha, en kauheasti järkyttynyt teosta tai ajatellut sitä, sillä pidin lapsenmurhaa jotenkin ainoana vaihtoehtona Anna Liisalle, joka sentään oli talollisen tytär eikä tällä varmasti olisi ollut kotiin menemistä vauva kainalossa. En osaa myöskään pitää Anna Liisaa uhrina, vaan minusta hän oli rohkea ja vahva, sillä vaatii takuulla paljon rohkeutta toteuttaa tekonsa ja vielä pitää kaikki sisällään. Mikko taas oli ärsyttävä hahmo, joka ei toisaalta itse halunnut antaa Anna Liisaa kenellekään toiselle muttei myöskään tahtonut häntä itselleen.
Kokeneet opettajat ovat vinkanneet, että jos haluaa saada yläkoululaisen kiinnostumaan klassikoista, kannattaa tarjota heille Anna Liisaa. Anna Liisa on kieleltään helppolukuinen, jos vertaa sitä moniin muihin klassikoihin, ja vaikka kirja onkin näytelmä, se on silti helppolukuinen ja selkeä. Yläkoululaiset yleensä vielä kiinnostuvat aiheesta, sillä voin hyvin kuvitella, miten herkullinen aihe lapsenmurha on 15-vuotiaan mielestä. Usein keskustelua herättää myös kaksinaismoraali miehen ja naisen välillä: miksi nainen joutuu kärsimään yksin kaikki seuraukset ja mies pääsee kuin koira veräjästä.
Suosittelen tutustumaan Lukupiiri-blogiin ja muiden kommentteihin tästä näytelmästä.
3 kommenttia:
Anna Liisa on todellakin helppolukuinen ja hyvin aikaa kestävä tarina.
Isän reaktio oli kyllä kohtuuton, mutta jotenkin itse mielsin sen järkytykseksi lapsenmurhasta, ei niinkään siveettömyydestä. Saatoin kyllä ymmärtää väärin. Melkein pitäisi lukea vielä toiseen kertaan, koska tällaisia nyansseja ei kaikkia ensimmäisellä kerralla huomaa.
Anna-Liisan tarina oli minustakin vaikuttava ja edelleen ajankohtainen. Minusta on hienoa kuulla, että opettajat luetuttavat tätä nykypäivänä koulussa.
Amma, kirja pitäisi tosiaan lukea useaan kertaan, että huomaisi kaikki nyanssit. Toisaalta, tämä voisi olla hedelmällinen keskustelunaihe koulussa, kun oppilaat tulkitsevat eri kohtia eri tavalla, esim. tuo isän järkytys ja siihen johtavat syyt.
Sara, on tosiaan hienoa, että tätä luetaan edelleen. Ja vielä hienompaa on se, että tämä kiinnostaa oppilaitakin.
Lähetä kommentti