Kirjan päähenkilö on vähän alle nelikymppinen musiikkitoimittaja-Ingunn, joka on sinkku henkeen ja vereen. Ingunn laittaa nettideittipalstalle suorasukaisen ilmoituksen, joka houkuttaa etenkin nuoria miehiä. Heikkona hetkenä ikääntymistä kammoava Ingunn päättää hankkia kävelysauvat ja lähteä lenkkeilemään. Eräällä lenkillä Ingunn törmääkin pieneen tyttöön ja tämän yh-isään, joista muodostuu Ingunnille todella tärkeitä.
Kirja oli tosi suuri pettymys. Odotin enemmän nettideittailuun liittyvää juttua ja ehkä epäonnistuneita treffejä, mutta juoni olikin kopioitu suoraan Sinkkuelämästä. Tai oikeastaan kirja oli huonompi versio sinkkuelämästä, koska tässä pääosassa olivat lähinnä panot ja dokaaminen. Puuma-naisista olisi voinut kertoa vähän tyylikkäämmin ja ennen kaikkea vähemmän ennalta-arvattamammalla juonelle. Niin on tehnyt esim. Marja Björk kirjassaan Puuma. Se, että kirja oli niin ennalta-arvattava, teki tästä todella pitkästyttävää luettavaa, kun mitään jännitystä ei ollut. Eikä Sinkkuelämää-juonen toistelukaan ollut kirjalle oikein eduksi.
Hanna on kirjoittanut kirjasta myös arvostelun. Kannattaa kurkata se täältä. Muistakaa myös Hannan keväinen arvonta.
PS. Jos äänestettäisiin "Kirja, jota en kannen perusteella ainakaan lukisi", Satunnaista seuraa olisi mun ehdokassuosikki.
2/5
4 kommenttia:
Olipa harmi, että tämä on pettymys! Kiitos arviosta, eipä tarvitse tähän tuhlata aikaansa.
Poppeleita en ole lukenut, mutta katsoin sarjan pohjalta tehdyn tv-sarjan, joka oli kyllä hyvä, vaikka ei hauska.
Poppelit ovat parhautta, mutta tämä selvästi huonompi. Bloggaan tästä varmaankin kunhan saan yhden toisen kirjan luettua, mutta minusta kirja oli pohjattoman surullinen. En nähnyt siinä hirveästi Sinkkuelämää, mutta muuten nämä panemiseen pakenemiset tuntuvat jo aika nähdyiltä.
Kirsi, mua alkoi nyt harmittaa, kun missasin FST:n ohjelman, kerran monet sitä kehuvat. Poppelit löytyy omasta hyllystä, että niihin varmasti tulee tutustuttua.
Karoliina, on kiva kuulla sinun mielipiteesi kirjasta sitten kun saat sen luettua. Mulle se Sinkkuelämää tuli mieleen jotenkin ronskista kielestä, ja olet ihan oikeassa siinä, että irtosuhteissa ole enää oikein mitään uutta.
Tämä oli kirja minkä eilen poimin > satunnaisesti < kirjaston hyllyltä ja luin illalla siltä istumalta. Ei jättänyt sen suurempaa vaikutusta, joten kiva kuulla, että kirjailijan aiemmissa kirjoissa saattaisi olla jotakin enemmän.
Lähetä kommentti