Hyvää joulua!

Joulupatja o mu omakeksimä perinne,

mink mää tahtoissin lanseerata niil ihmisil,

ketkä tahto viättä lepojoulu.

Joulupatja tehrä nii, ett jouluaattoaamun sänkyst raahata patja keskel olohuane lattia peittoines tyynyneis päivines.

Ympärs asetella ruakka (mikä ei o itte tehty vaa myyjäisist ostettu taik jonku ahkera jouluihmise laittama), namei ja uussi kirjoi ja mitä muit paketei onka sattunu saama.

Siäl peito al sit maatta uuttevuatte saak,
käännetä välil kirja sivui taik kylkke
ja ojennella kätt kohren konvehtei.
Viarai ei saa tul käymä, eik itte kuulu käyrä missä.

Ei ol väli onk yksinäine, pariline taik perheline -
joulupatja o joustava ratkaisu.
Ko siit nousse, o niin kyllästyny makkamisse
ja niin täys tyäntouhu ja toiminna ilo,
et sitä riittä pitkäl kevässe.

Heli Laaksosen tekstin myötä haluan toivottaa hyvää joulua kaikille lukijoille sekä satunnaisille kävijöille! Kiitos seurasta tänä vuonna ja jatketaan  taas ensi vuonna!

Lähden tästä piakkoin joulun viettoon lapsuudenkotiini. Tarkoitukseni ja syödä ja nukkua ja ulkoilla ja tuijottaa itselleni joululahjaksi hankkimiani Kotikatu-dvd:itä. Eikä tietenkään sovi unohtaa lukemista, sillä kassiin on pakattu Oringerin Näkymätön silta ja Cleaven Little Been tarina. Tuskin maltan myöskään olla vilkuilematta Sarita Skangnesin Vain tytär tai Kate Mortonin Paluu Rivertoniin -kirjoja. Välipäivinä palailen taas kirjojen kanssa ja luvassa on myös Vuoden parhaat kirjat -paljastuksia ja vastauksia kaimani Lukutoukan vuosi -haasteeseen. Pysykäähän mukana!