keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Kuutamolla

Katja Kallion esikoisromaani Kuutamolla ilmestyi reilut 10 vuotta sitten keskelle sinkkukirjabuumia. Kuutamolla on kertomus kolmekymppisistä cityihmisistä, jotka rakastuvat, pettävät, eroavat ja sekoilevat. Melkoinen annos romanttista komediaa siis.

Päähenkilö on kolmekymppinen Iiris, joka on töissä kirjakaupassa, rakastaa elokuvia ja haaveilee samanlaisesta jalat altavievästä rakkaudesta kuin elokuvissa. Iiris siteeraa mielellään pätkiä elokuvista, läheistensä ihmetykseksi. Ystäväpariskunnan puutarhajuhlissa Iiris kohtaa Markon, miehen jolla on lommoposket ja aistillinen suu ja joka osaa lausua Taksikuskin vuorosanoja. Iiris ja Marko rakastua paukauttavat toisiinsa ja hetken aikaa kaikki on kuin elokuvissa: he käyvät kävelyllä, syömässä, katselevat elokuvia ja puhuvat paljon. Mutta siinä vaiheessa, kun kaikki elämän aikana ajatellut henkevät ajatukset on sanottu, suhde muuttuu. 
Kuukaudet kuluivat ja iho Markon avohaavan päällä kasvoi yhä paksummaksi kerrokseksi. Kun kaksi helteistä kesää oli kuivattanut ja kahden talven pakkaset sierettäneet sitä, Marko alkoi vähitellen hankkiutua minusta eroon.

 Iiriksen ja Markon erosta saa alkunsa tapahtumaketju, joka sysää monen muun pariskunnan elämän pois radaltaan.

Kuutamolla on lähestulkoon ainoa kirja, joka toimii paremmin leffana kuin kirjana. Se johtuu varmasti siitä, että näin leffan ennen kun luin kirjan, joten elokuvan tapahtumat ja henkilöiden kasvot pyöriät mielessäni aina kun luen kirjaa. Kirjan päätarina on sama kuin elokuvassa, mutta joitain eroavaisuuksiakin toki löytyy. Varsinkin Iiris on kirjassa paljon itsenäisempi ja räväkämpi kuin kirjassa. Kuutamolla oli joskus nuorempana suosikkihömppäkirjojani, mutta nyt olen vissiin vuosien varrella lukenut niin paljon parempia hömppäkirjoja, että Kuutamolla on saanut väistyä siltä sijalta. Kuutamolla on kylläkin paras Katja Kallion kirjoista, sillä tykkään vaivattomasti etenevästä juonesta, jossa on sopivasti romantiikkaa ja huumoria. Henkilöistä mieleen jää ehdottomasti Iiriksen paras ystävä Anna, reilu kolmekymppinen räväkkä kiinteistövälittäjä, jota leffassa esitti Anna-Leena Härkönen. Kirjan runsaat elokuvasitaatit vähän häiritsevät, kun en ole mikään elokuva-asiantuntija. Siten olisin varmasti saanut kirjasta enemmän irti.

Suosittelen Kuutamolla-kirjaa kaikille, jotka kaipaavat jotain nopeaa, hauskaa ja romanttista välipalaa.

*********Suomalaisen keskiluokan arki -haaste**********

3½ / 5
Otava 2000.
271 sivua.

4 kommenttia:

Luru kirjoitti...

Haluaisin lukea tämän! Elokuva oli suomalaiseksi lajityyppinsä edustajaksi ihan mukavaa katsottavaa, mutta Iiris jäi mieleen vähän nössönä päähenkilönä, joten kiva kuulla että kirjan Iiriksessä oli enemmän ytyä. Katja Kalliolta en ole lukenut vielä mitään. Karilla-kirjaa aloitin, mutta jostain syystä alku ei silloin oikein napannut ja kirja jäi (toistaiseksi?) kesken.

Tuulia / Lukutuulia kirjoitti...

Tämä Katja Kallion kirja onkin minulta vielä lukematta, elokuvan olen kylläkin nähnyt, ja silloin ainakin pidin siitä. Kallion Sooloilua -kirjasta tykkäsin paljon, kun taas Karilla ja Syntikirja olivat aikamoisia pettymyksiä.

Susa P. kirjoitti...

Minunkaan mielestä Karilla ei ollut mikään huippu, mutta Kuutamolla on kyllä hyvä.

juha hietapakka kirjoitti...

Joskus miettinyt, mikä elämää kihtoo eniten .. onko se miten muut elävät vai oma elämä, ehkä suurin vaihe elämässä on huomaaminen itsensä ... luulisin sen olevan tärkein tie menestykseen, mutta meillä käsitys on menestyksen luo pyrkiminen, vaikka se on suurin syy tuhota tie omalta onnistumiseltaan siihen mihin on tähdännyt. Silloin kun vaatimukset ei vastaa tarkoitusta ollaan auttamattomasti alamäessä, samoin kuin silakat joulukaloina. Joskus opittu on se mikä kirjoihin on kirjoitettu, ei ole muuta ohjetta ! :))) Juha Hietapakka on syyllinen pilkkuihin ! :)))