Rautasydän

Anne Leinosen ja Miina Supisen yhteinen voimannäyte, Rautasydän, tuo mieleeni kakkosen maalaissarjat. Kirjan tapahtumapaikkana on pieni kunta, joka näennäisesti näyttää rauhalliselta, kunnes kunnallispoliitikon henkirikos sotkee koko kuvion. Murha sekoittaa myös kauniin rautakauppiaan elämän. Sari on jäänyt vuosia aiemmin leskeksi ja asuttaa ikivanhaa makasiinia yhdessä lastensa Miken ja Millan sekä Rontti-koiran kanssa. Työn ja lasten lisäksi Sarin elämän täyttävät Maria-anoppi ja vartija Koikkis. Elämä voisi olla muuten täydellistä, mutta Sarin elämästä puuttuu mies. Eräänä päivänä sellainen käveleekin sisään rautakaupan ovesta ja Sari on hetkessä myyty. Miehessä on vain yksi kummallinen asia, salkku, joka on täynnä epämääräisiä kuvia. Salkkumiehen kanssa Sari joutuu pyöritykseen, jota ei olisi koskaan osannut odottaa.

Olen lukenut Anne Leinoselta joitakin nuortenromaaneja, mutta Miina Supinen on minulle tuntemattomampi tapaus. Olen lukenut toki muiden ylistäviä arvioita Supisen kirjoista, mutten ole pitänyt kirjoja itseäni kiinnostavina, joten en ole niihin tutustunut.Tämä kirja kuitenkin kiinnosti, sillä kiireiden keskelle kaipasin jotain kevyttä ja viihdyttävää lukemista ja sitä Rautasydän todella oli. Supisen ja Leinosen yhteistyö toimii saumattomasti, sillä teos on ehyt kokonaisuus ja sopii hyvin luettavaksi monille, sillä tästä löytyy sekä rakkautta että jännitystä, huumoria unohtamatta. Sari on todella mielenkiintoinen henkilö, sillä hänessä oli sopivasti kahjoutta mutta toisaalta myös realistisuutta, ettei uskottavuus kärsi. Erityisen ison plussan kirja saa siitä, että sen kieli on nokkelaa ja erityisesti dialogit ovat onnistuneita kaikessa humoristisuudessaan.  

Rautasydän on nopeaa luettavaa, sillä sivuja tässä on vain vähän päälle parisataa. Lyhyys on tämän kirjan hyvä puoli, sillä pidemmässä kirjassa tarina muuttuisi äkkiä itseään toistavaksi ja puuduttavaksi, mutta sitä vaaraa tässä ei ole. Nopeiden juonenkäänteiden vuoksi kirjaa ei olisi malttanut millään jättää kesken ja luinkin sitä aina iltaisin silmät ristissä, jotta saisin tietää kuinka Sarille lopulta käy.

Jos kaipaat nopeasti luettavaa piristysruisketta, valitse tämä.

3½ /5
Helsinki-kirjat 2011

221 sivua